Yhden vanhemman perheiden työllisyys lapsen iän mukaan verrattuna vastaavan ikäisten henkilöiden työllisyyteen Suomessa.
Yhden vanhemman perheen huoltajilla on alhainen työllisyysaste, vaikka Suomessa on työvoimapula. Suomen startup-yhteisö ja Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottavat: lasten vuoroasumista ja joustavaa lastenhoitoa on tuettava, jotta entistä useampi vanhempi työllistyisi.
Yhden vanhemman perheissä työllisyys on huomattavasti alhaisempaa verrattuna vastaavan ikäiseen väestöön. Keskimäärin ero työllisyysasteessa vastaavan ikäiseen väestöön on jopa 12 prosenttiyksikköä, mutta ero on suurempi pienten lasten vanhemmilla ja matalampi vanhempien lasten huoltajilla.
Heikko työllisyysaste ilmenee Suomen startup-yhteisön (SSY) ja Monimuotoiset perheet -verkoston hankkimasta tilastoaineistosta. Tilastokeskuksen kokoama tilasto sisältää tiedot yhden- ja kahden vanhemman lapsiperheiden huoltajien työllisyydestä nuorimman huollettavan lapsen iän mukaan vuosina 2018 ja 2019. Lisäksi aineistossa on seurattu vuonna 2003 vanhemmaksi tulleiden työllisyys- ja työttömyyslukuja.
Yhden vanhemman perheessä vanhempi asuu lapsen tai lasten kanssa ilman puolisoa. Vanhempi voi vastata lapsen huollosta yksin tai yhdessä toisessa kodissa asuvan vanhemman kanssa.
Tavanomaisten työaikojen ulkopuolella on vaikeaa saada lapsen hoitopaikkaa.
Suomen startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad ja Tiina-Emilia Kaunisto, työelämän erityisasiantuntija Monimuotoiset perheet –verkostosta ovat huolissaan lähivanhempien heikosta työllistymisestä. (Kuva: Suomen startup-yhteisö. Vapaa käyttöoikeus.)
Työllistymisongelmat saattavat olla tulevaisuudessa suurempia, sillä Tilastokeskuksen mukaan yhden vanhemman lapsiperheiden määrä kasvoi vuosina 1992–2020 lähes kolmanneksella, peräti 31 tuhannella. Samaan aikaan lapsiperheiden määrä vähentyi 14 prosentilla. Melkein joka neljäs lapsiperhe tilastoidaan yhden vanhemman perheiksi.
”Suomen työmarkkinoita vaivaa osaajapula ja työikäisen väestön vähentyessä tilanne vaikeutuu entisestään”, Suomen startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad painottaa. “Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että jokainen töihin kykenevä pystyy osallistuman työmarkkinoille ilman merkittäviä esteitä”, Zad sanoo.
Muutos lähtee työpaikoilta
Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyiden mukaan erilaisissa perhetilanteissa olevat vanhemmat joutuvat välillä irtisanoutumaan työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuksien vuoksi. Yhden vanhemman perheiden huoltajiin kohdistuu työelämässä myös ennakkoluuloja ja jopa kiusaamista perhetilanteen vuoksi.
Asenteet työelämässä perheellisiä ja perheystävällisiä joustoja kohtaan ovat usein kielteisiä.
Suomen startup-yhteisö ja Monimuotoiset perheet -verkosto haastavat työyhteisöjä muutokseen, joka tukee myös yhden vanhemman perheiden huoltajien työllisyyttä. Työyhteisöjen olisi tuettava henkilöstön monimuotoisuutta sekä työn ja perheen yhteensovittamista erilaisissa perhetilanteissa.
”Kannustan työyhteisöjä ottamaan perheystävällisyyden tavoitteeksi sen, että jokainen pärjää arjessaan hoivavastuiden kanssa ilman turvaverkkoa”, työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet –verkostosta toteaa. “Lastenhoito tai muut hoivavastuut on helpompi järjestää, jos työvuorot ja lomat ovat hyvissä ajoin tiedossa ja ennakoitavissa”, Kaunisto muistuttaa.
Ratkaisuiksi joustava lastenhoito ja vuoroasuminen
Myös päättäjien on joustavoitettava lastenhoitoa niin, että erilaisissa perhetilanteissa olevat vanhemmat pärjäävät lastenhoitovastuiden kanssa. Lastenhoitoa on oltava joustavasti saatavilla läheltä kotia tai työpaikkaa. Vuorohoitoa on oltava saatavilla sekä pienille lapsille että pienille koululaisille. “Päättäjien on myös tuettava vuoroasumista yhden vanhemman perheen huoltajien työllisyyden kohottamiseksi”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen esittää. Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta vuorotellen kahden vanhemman luona.
Vuoroasumista edistää, jos lapsi huomioidaan sekä lähi- että etävanhemman asumistuessa. Myös perheiden palveluita, kuten varhaiskasvatusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, tulee saada etävanhemman kotikunnasta. Koulukyytien on oltava maksuttomia ja mahdollisia lähivanhemman lisäksi etävanhemman luota.
Pakarinen muistuttaa, että pilottikokeilu koulukyydeistä ehtisi alkaa vielä tällä hallituskaudella. “Uudistuksia ei kannata lykätä seuraavalle hallituskaudelle, sillä vanhemmat kamppailevat jo nyt työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden kanssa”, Pakarinen kannustaa.