Suomen startup-yhteisön tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan

Suomen startup-yhteisö perustettiin syksyllä 2021 ajamaan koko Suomen etua. Yhteisön perustajajäsenet kokivat, että Suomeen tarvitaan uudenlainen voima ajamaan positiivisia muutoksia yhteiskuntaamme.

Näitä positiivisia muutoksia ja niiden mahdollisuuksia esittelemme teille tässä. Yhteisön hallitusohjelmatavoitteet ovat saaneet alkunsa suoraan jäsenistöstämme. Olemme kuunnelleet ja kyselleet suomalaisia eri vaiheiden startup-yrittäjiä siitä, mitä voisimme tehdä Suomessa entistä paremmin tukeaksemme startup-yritysten kasvua.

Kärkitavoitteenamme on luoda Suomesta maailman paras paikka parhaille osaajille ja Piilaaksoa houkuttelevampi perustaa ja kasvattaa startup-yritys. Tätä kautta suomalaisesta startup-sektorista voi kasvaa Suomen elinkeinorakennetta täydentävä uusi tukijalka, joka tuo mukanaan myös työpaikkoja ja verotuloja. Uskomme, että vuoteen 2030 mennessä suomalaiset startup-ja kasvuyritykset nousevat maamme uudeksi talouden tukijalaksi – metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle – myös viennissä ja suhteessa bruttokansantuotteeseen, tehden siitä yhden Suomen tärkeimmistä talouden osa-alueista.

Uskomme yhteisössä, että seuraavan teollisen vallankumouksen ja kestävän kehityksen ytimessä ovat juuri teknologia ja yrittäjyys. Maailman merkittävimmistä yrityksistä noin puolet on perustettu verrattain äsken.

Riikka Pakarinen, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja

1. Suomi on maailman paras maa työperäisessä maahanmuutossa

Kilpailu osaajista on muuttunut globaaliksi. “Ihan hyvä” ei riitä, vaan Suomen tulee olla maailman paras ja sujuvin paikka saapua tekemään osaamista vaativaa työtä.

Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus.

Toteutumista tulee mitata systemaattisesti siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään.
Tämän tulee pitää sisällään tunnistautuminen, työluvan saaminen ja kaikki muut käytännön toimet pankkitilin avaamisesta henkilöturvatunnukseen.
Ulkomaalaisen erityisosaajan tunnistautumisprosessia tulee kehittää sekä toteuttaa digitaalinen henkilöllisyys -hanke.
Palvelupolut tulee tehdä sujuvammaksi, ja englanninkielisiä koulupaikkoja tulee lisätä ulkomailta tulevien osaajien perheille.

Sitoudumme kannustamaan kaupunkeja lisäämään englanninkielistä kouluopetusta ja sujuvoittamaan koulupaikan hakemista. Jatkossa koulupaikka tulee saada ongelmitta myös kesken lukuvuoden. Hallituksen tulee selvittää mahdollisuutta luoda englannin kielestä lakisääteinen velvollisuus peruskoululle suomen ja ruotsin rinnalle.

Työperäisen maahanmuuton tarve on noussut erittäin tärkeäksi etenkin siksi, että Suomessa jo oleva työvoima ei pysty täyttämään yritysten työvoiman tarvetta.

2. Osaaminen ja TKI

Tutkimus- ja kehitysmenot on nostettava parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämän mukaisesti 4 % Suomen BKT:sta.

Tavoitteeseen pääsemiseksi julkisten varojen lisäksi tulee keskittyä toimenpiteisiin, joilla aktivoidaan myös yksityisiä TK-investointeja.

Yksityisten TK-investointien lisääminen tarkoittaa, että suomalaiset yritykset sijoittavat TK-toimintonsa Suomeen ja että houkuttelemme tehokkaammin ulkomaista TK-toimintaa. Työryhmän muutkin esitykset on vietävä toteutukseen pikimmiten.

Suomessa modernin työelämän tarvetta vastaava koulutuksen määrä ja laajuus on nostettava parhaaksi maailmassa. Opiskelijoita ulkomailta on houkuteltava entistä päämäärätietoisemmin ja heidät saatava työllistettyä Suomeen nopeammin. Koodaus ja yrittäjyys tulee lisätä kaikille valittaviksi oppiaineiksi alakoulusta alkaen. Teknologian alan aloituspaikkoja on lisättävä yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Huippututkijoihin on investoitava enemmän. Heidän ympärilleenon rakennettava omien alojensa vaikeimpia ongelmia ratkaisevat tiimit. Huippututkimuksen avulla saamme parhaat yhteistyökumppanit maailmalta.

Huippututkimuksen pitää keskittyä, jotta pienenä kansakuntana saamme parhaan mahdollisen tuloksen.

Myös innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa Suomen teknologia-alan yritysten kasvua ja vientipotentiaalia. Julkiset hankinnnat ovat arvoltaa kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Tästä summasta on pystyttävä kanavoimaan enemmän varoja sellaisiin innovatiivisiin ratkaisuihin, joissa Suomella on vientipotentiaalia.

3. Startupeista ratkaisija ilmastokriisin torjunnassa ja terveysteknologiassa

Ilmastonmuutosta ratkaisevat startup-yritykset ovat tärkeässä osassa Suomen asemointia kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Suomalaisia startup-yrityksiä on esimerkiksi muovikierrätyksen ja uuden energian alueilla paljon.

Startup-yhteisö uskoo startupien ja niiden kehittämän teknologian olevan keskeisessä roolissa globaalin ilmastokriisin ratkaisuissa.

Kasvuyhtiöiden piirissä ilmastoteknologian ja vihreän materiaaliteknologian yhtiöt tulevat olevaan seuraava massiivinen kasvun alue. Tämä perinne on huippuosaamista yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kuten teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssa. Alueesta tulee merkittävä Suomelle, kunhan teemme vaikuttavia ja konkreettisia toimia sen eteen.

Investoimalla ympäristöteknologiaan taloudellisen tuotannon menetelmiä voidaan kehittää siten, että meidän ei tarvitse valita talouden kasvun ja ympäristön kestävyyden kesken.

Ympäristöteknologian eturintamassa toimiminen tarjoaa merkittävät taloudelliset voitot niille, jotka kehittävät parhaimmat innovaatiot ensimmäisenä. Suomeen on jo nykyisellään kehittymässä merkittävä ympäristöalan huippuosaajien kokonaisuus. Tätä kehitystä on tuettava entistä systemaattisemmin myös julkisilla investoinneilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

Muovin määritelmä SUP-direktiivissä on korjattava tieteellisen yhteisön näkemyksen mukaiseksi. Kestävän kehityksen materiaaleille, joita voidaan mekaanisesti ja kemiallisesti kierrättää, pitää PPWD:ssa varmistaa kierrätysreitti samalla tavalla kuin perinteiselle muoville.

Terveysteknologiayhtiöiden kehittäminen vaatii innovatiivisia hankintoja ja uudenlaista sekä ennakkoluulotonta yhteistyötä startup-yritysten ja julkisen terveydenhuollon välillä.

Suvi Haimi, Sulapacin perustaja ja toimitusjohtaja

4. Alustatalouden pelisäännöt ja työehdot

Luodaan Suomeen uusia työn tekemisen muotoja tukeva ja kestävästi määrittelevä lainsäädäntö.

Startupit ja erityisesti alustatalouden yritykset tuovat talouteen uusia toimintatapoja ja -malleja. Elinkeinopolitiikan ja sääntelyn tulisi mahdollistaa toimintatapojen uudistaminen ja kannustaa siihen, sosiaaliset ja ekologiset reunaehdot huomioiden. Aikanaan toteuttu telekommunikaatioalan suomalainen regulaatio on tästä erinomainen esimerkki.

Varsinkin työlainsäädännössä ja sosiaaliturvajärjestelmissä tulisi huomioida työn ja työelämän muutos. Uusia työn muotoja ei pidä kieltää tai pakottaa sellaisiin raameihin, jotka eivät niille sovellu. Sen sijaan turvaverkkoja ja lakeja on uudistettava siten, että uudet työn muodotkin ovat hyväksyttyjä ja reilujen ehtojen sekä sosiaaliturvan piirissä.

5. Verotuksella kannustavuutta

Suomen pitää tutkia verokannustimia kansainvälisten yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi.

Emme kannusta verokilpailuun. Suomen pitää kuitenkin tutkia malleja, joilla yrityksiä houkutellaan sijoittumaan kilpailijamaihimme. Todellisuus on, että ellei Suomi ole kilpailukykyinen, työpaikat syntyvät muualle ja me emme saa mitään – emme uusia työpaikkoja tai verotuloja.

Verotusta on tarkasteltava työkaluna, joka mm:

tasaa tuloeroja
takaa julkisen sektorin rahoitusaseman ja
ohjaa taloudellista toimintaa kohti kestäviä, ilmastoystävällisiä ratkaisuja.

Hallituksen olisi syytä tarkastella kilpailijamaiden veropoliittisia päätöksiä, joilla tuetaan korkean tuottavuuden työpaikkojen syntymistä. Startup-kentällä tärkeää on se, että kotimarkkinoille ehtii syntyä kriittinen massa yrityksiä ja työpaikkoja, jotka toimivat yhdessä saman ekosysteemin alla. Jotta tämä kriittinen massa yrityksiä ja työpaikkoja syntyy kotimarkkinoille, tarvitaan veropoliittisia päätöksiä tukemaan kasvua.

Esimerkiksi Montreal on onnistunut kasvattamaan merkittävän pelialan ja koneoppimisen klusterin muun muassa verokannustimien avustuksella. Vastaavia kannustimia tulisi vähintään kokeilla myös Suomessa laajemmin.

Suomen startup-yhteisö on selvittänyt erilaisten verokannustimien vaikutuksia työvoiman muuttoliikkeisiin.

6. Lohkoketjuja sekä kryptovaluuttoja koskevan lainsäädännön tarkastelu ja tulkinta

Lohkoketjua ja virtuaalivaluuttoja koskeva lainsäädäntö mahdollistamaan ja tukemaan alan yritysten sijoittumista Suomeen.

Lohkoketjuteknologiat ovat osa tulevaisuuden internetiä ja suomalaisittain merkittävää pelialaa. Alan sääntely on muotoutumassa, samalla kun alan yritykset jo kasvavat kovaa vauhtia. Mailla, jotka pystyvät nyt tarttumaan kiinni alan sääntelystä on mahdollisuus luoda maalleen telekommunikaatioalan 1990-luvun ensimmäisen murroksen kaltaista hyötyä, josta esimerkiksi Nokia syntyi.

Nykyisen lain tulkintaa täytyy selkeyttää, jotta alueen yritykset pystyvät sijoittumaan Suomeen ja kasvamaan täällä. Erityisesti pitää varmistaa, että suomalaiset yritykset pystyvät luomaan virtuaalivaluutan, jota käytetään kyseisen yrityksen palvelussa ja jota ei tulkita arvopaperiksi eikä vastikkeelliseksi. Pienimuotoisten kokeiluiden kohdalla sääntelyssä tulisi sallia poikkeus.

Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja ja yksi perustajista

7. Mahdollistetaan joustavat osakevaihtojärjestelyt myös EFTA-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa

Yritysfuusioissa ja -ostoissa, joissa kauppahinta suoritetaan osakekaupalla EU-alueen ulkopuolella sijaitsevan yrityksen kanssa, veroseuraamuksen tulisi astua voimaan vasta, kun vastikkeena saadut osakkeet myydään.

Nykylainsäädännön mukaan EU-alueella sijaitsevan yrityksen kanssa tehtävissä osakejärjestelyissä veroseuraamus astuu voimaan vasta, kun saadut osakkeet realisoidaan.

Suomen verolainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että EU-alueille sovellettava säännöstö koskisi myös EFTA-maita ja Yhdysvaltoja.

EU-alueen ulkopuolelle tehtävien osakejärjestelyiden yhteydessä Suomen nykylainsäädäntö velvoittaa ostettavan yrityksen omistajien suorittamaan verot kaupan toteutumishetkellä. Käytännössä tämä ei ole suurimmassa osassa tilanteita mahdollista ja siten nykytilanne estää monen yrityksen kehittämisen osakevaihtomuotoisen järjestelyn avulla. Näissä tilanteissa yrityksen kehitys vaarantuu ja hidastuu, aiheuttaen pidemmällä aikavälillä verotulomenetyksiä Suomelle.

Käytännössä suomalaiset kasvuyritykset eivät tällä hetkellä kykene hyödyntämään EU-alueen ulkopuolelle perustettujen, yritysostoon tarkoitettuje SPAC-erillisyritysten tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia täysimääräisesti.