Julkaisemme verkkosivuillamme kirjoituksia Visio 2040 – Kun asiat Suomessa tehtiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti -esseekokoelmasta. Breaks:in CEO Jaana Komscha-Härkönen visioi, että vuonna 2040 Suomi on globaalin teknologisen innovaation ja ympäristökestävyyden kärkimaa.
Vuonna 2040 Suomi on globaalin teknologisen innovaation ja ympäristökestävyyden kärkimaa. Talous on vahvistunut huomattavasti, kiitos panostusten uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja tutkimukseen sekä myös vahvaan panostukseen palveluliiketoiminnassa.
Suomi on maailmanlaajuisesti tunnettu älykkäiden kaupunkien, puhtaan energian ja edistyneen terveysteknologian kehittäjänä. Vuoteen 2040 mennessä Suomi on myös kokenut merkittävän muutoksen palveluliiketoiminnan alueella, jossa se on luonut useita menestyneitä globaaleja brändejä, erityisesti digitaalisten palveluiden, matkailun ja koulutuksen sektoreilla. Tämä kasvu ja innovaatio ovat syntyneet yhdistämällä Suomen vahvuudet teknologiassa, kestävässä kehityksessä ja korkealaatuisessa elämäntavassa.
Koulutusjärjestelmä on uudistettu vastaamaan 21. vuosisadan tarpeita. Opetuksessa hyödynnetään tehokkaasti uutta teknologiaa oppimisen tukemisessa. Samalla opetussuunnitelmissa korostetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä luovaa ja kriittistä ajattelua. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on tiivistynyt tarjoten opiskelijoille varhaisessa vaiheessa mahdollisuuksia tutustua työelämään.
Kansainvälisesti Suomi on rauhan ja vakauden mallimaa. Se on aktiivinen toimija kansainvälisissä yhteisöissä, edistäen kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Suomi on myös tunnustettu neuvottelija ja sovittelija kansainvälisissä konflikteissa.
Vuonna 2040 Suomi ei ainoastaan ole säilyttänyt asemansa yhtenä maailman onnellisimmista maista, vaan se on myös näyttänyt tietä kohti kestävämpää, oikeudenmukaisempaa ja innovatiivisempaa tulevaisuutta kaikille.
Meidän yrityksemme ratkaisujen avulla olemme luoneet onnellisia työympäristöjä, joissa työntekijät viihtyvät ja joissa heidän hyvinvointinsa on etusijalla. Ratkaisumme on vähentänyt merkittävästi työperäistä stressiä ja ehkäissyt uupumuksen yleistymistä sekä tuonut paremman tasapainon työ- ja yksityiselämän välille.
Olemme olleen mukana vahvistamassa työkulttuuria, jossa työntekijöiden jaksaminen sekä kouluttaminen nähdään ensisijaisen tärkeänä. Tämä on lisännyt työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä luonut ympäristön, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi yhteisöä.
Toimimalla esimerkkinä sosiaalisesti kestävänä yrityksenä, olemme edistäneet vastuullisuuden periaatteiden omaksumista laajemmin liike-elämässä. Tämä on lisännyt yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja parantanut niiden mainetta sekä kuluttajien että sijoittajien silmissä. Tämä on johtanut ei vain parempiin työympäristöihin vaan myös yritysten ja yhteiskunnan laajemman kestävyyden edistämiseen.
Toimialaamme tekoäly toi valtavasti mahdollisuuksia ja se lisäsi toiminnan skaalautuvuutta entisestään. Yritykset globaalisti ymmärsivät, kuinka elintärkeää on tukea työntekijöiden jaksamista sekä panostaa heidän hyvinvointiinsa. Rahoittajat ymmärsivät, että maksimaalisten taloudellisten tunnuslukujen ja kasvun sijasta on katsottava kuvaa isommin ja huolehdittava ihmisten jaksamisesta. Tämä on kestävää yritystoimintaa, jossa ihmiset nousevat aidosti keskiöön. Vastuullinen sijoittaminen on globaalia ja vastuullisuus tarkoittaa muutakin kuin isoa rahasäkkiä omistajille.
Suomen visio 2040 toteutui useiden strategisten toimien kautta, jotka ulottuivat laajalle yhteiskunnan eri sektoreille. Nämä toimet eivät ainoastaan tukeneet innovaatiota ja monikulttuurisuutta, vaan myös loivat vankan perustan kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille.
Suomi toteutti kattavan koulutusjärjestelmän uudistuksen, joka keskittyi elinikäiseen oppimiseen ja monialaiseen osaamiseen. Tämä uudistus oli suunnattu vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, rohkaisemaan luovuutta ja kriittistä ajattelua.
Suomen hallitus teki ennennäkemättömän suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, luoden innovatiivisen ekosysteemin, joka tuki uusien teknologioiden ja palveluiden kehittämistä.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri kannusti kokeiluihin ja näki epäonnistumiset oppimisen mahdollisuuksina, mikä vahvisti innovatiivisuutta ja sallivaa kulttuuria. Hallitus ja yritykset keskittyivät vähemmän byrokraattiseen suunnitteluun ja enemmän konkreettiseen tekemiseen. Tämä tarkoitti projektien nopeampaa siirtymistä suunnitteluvaiheesta toteutukseen, rohkaisten kokeiluja ja nopeita iteraatioita.
Maahanmuuttopolitiikka oli suunniteltu tukemaan työperäistä maahanmuuttoa ja edistämään monikulttuurisuuden integraatiota, mikä rikastutti suomalaista yhteiskuntaa ja taloutta. Erityinen painotus oli laitettu tutkimuksen ja kehityksen tulosten kaupallistamiseen. Hallitus ja yksityinen sektori tekivät merkittäviä panostuksia startup-ekosysteemin vahvistamiseen, tarjoten rahoitusta ja verkostoitumismahdollisuuksia, jotka kannustivat yrittäjyyteen ja auttoivat uusia yrityksiä kasvamaan ja menestymään.
Suomi varmisti, että talouskasvu ja innovaatiot edistivät kaikkien kansalaisten hyvinvointia säilyttäen samalla hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit. Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettiin ja kehitettiin niin, että se tarjosi turvaverkon kaikille yhteiskunnan jäsenille, säilyttäen samalla kannustimet työntekoon ja yrittäjyyteen.
Vision toteutumisen esteenä voi olla taantumuksellinen ajattelu, pelko uudistuksia kohtaan ja haluttomuus sijoittaa tulevaisuuteen. Yhteiskunnallinen jakautuminen ja populismin nousu voivat myös hidastaa kehitystä, samoin kuin kyvyttömyys nähdä maahanmuuton tuomat mahdollisuudet. Lisäksi mikäli jäämme jumiin suunnittelun ja selvitysten vaiheeseen ilman konkreettisia toimia, se johtaa innovaatioiden ja kehitysideoiden hukkaamiseen, kun ne jäävät toteuttamatta.
Nyt on aika toimia rohkeasti ja pitkäjänteisesti. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus luoda kestävä, innovatiivinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka on mallina muulle maailmalle. Meidän on investoitava tulevaisuuteen, ei pelkästään taloudellisesti, vaan myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Populismille ja lyhytnäköisyydelle ei ole sijaa tässä työssä. Tarvitaan rohkeutta katsoa eteenpäin ja uudistua. Meidän on katsottava yhdessä eteenpäin ja rakennettava Suomi, joka kukoistaa vuonna 2040 ja sen jälkeen.
Jaana Komscha-Härkönen, Breaks
(Kuva: Visio 2040 -julkaisutilaisuus 19.8.2024)