Suomen startup-ekosysteemistä on viime aikoina kuultu paljon positiivisia uutisia, mutta ne peittävät alleen huolestuttavan trendin. Suomeen perustettavien startupien määrä on laskenut jo useita vuosia. Vuonna 2025 suomalaiset startupit saivat ennätysmäärän rahoitusta, mutta rahoitusuutisten takaa paljastuu myös, että huomattava osa sijoituksista menee pienelle osalle startupeja.
Vastaus Suomen kasvuhaasteeseen löytyy startupeista, jotka eivät ole enää marginaali-ilmiö vaan kasvava osa kansantalouttamme. Vuonna 2023 suomalaiset startupit tekivät yli 12 miljardin euron liikevaihdon ja työllistivät noin 50 000 ihmistä. Jotta tämä trendi jatkuisi, on tärkeää, että huolehditaan startup-ekosysteemin toiminnan edellytyksistä ja rahoituksen riittävyydestä.
Suomessa on yksi maailman aktiivisimmista ja suurimmista enkelisijoittajaverkostoista ja ainakin kolmannes Suomen startup-ekosysteemin liikevaihdosta ja työpaikoista syntyy enkelirahoitusta saaneissa startupeissa. Alkuvaiheen rahoitus on kuitenkin liian harvojen yksittäisten sijoittajien varassa. Tämä on ongelma, koska juuri alkuvaiheen rahoitus ratkaisee, syntyykö Suomeen seuraava Oura tai Framery vai jääkö se syntymättä.
Suomen startup-yhteisön ja FiBANin tilastot osoittavat, että enkelirahoitetut startupit työllistävät keskimääräistä monimuotoisemmin. Näiden tilastojen mukaan vuosina 2005–2022 varhaisen vaiheen rahoitusta saaneissa startupeissa työskenteli enemmän sekä nuoria että yli 60-vuotiaita kuin muissa startupeissa. Tämä tekee niistä poikkeuksellisia työmarkkinatoimijoita aikana, jolloin työurien pidentäminen ja nuorten työllistyminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita.
Alkuvaiheen yrityksissä suuri osa sijoituksista kohdistuu suoraan henkilöstökuluihin. Sijoitettu euro muuttuu nopeasti työpaikoiksi, osaamiseksi ja verotuloiksi. Suurimmassa osassa startupeista tehdään myös korkean tuottavuuden töitä.
Yksi konkreettinen uudistus startup-kentän kehittämiseen on enkelivähennys, joka kannustaisi yksityishenkilöitä sijoittamaan enemmän alkuvaiheen yrityksiin. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi Iso-Britannian SEIS-mallista (Seed Enterprise Investment Scheme), jossa sijoittaja voi saada tuloverovähennyksen sijoituksestaan sinä vuonna, jolloin sijoitus tehdään.
Mallin vaikutusmekanismi on selkeä. Kun sijoittamisen riskiä pienennetään verotuksella, yhä useampi yksityinen pääoma ohjautuu varhaisen vaiheen yrityksiin. Tämä kasvattaa rahoituksen saatavuutta, mikä puolestaan mahdollistaa uusien yritysten syntymisen ja nopeamman kasvun.
Lyhyellä aikavälillä verotulot pienenisivät, mutta olennaista on arvioida pitkän aikavälin nettovaikutus. Jos verokannustin lisää sijoituksia merkittävästi, syntyy enemmän yrityksiä, enemmän työpaikkoja ja pidemmällä aikavälillä enemmän verotuloja. Esimerkiksi Iso-Britannian malli on paikannut startupien rahoitusvajetta, parantanut kassavirtaa, mahdollistanut avainhenkilöiden palkkaamisen ja edistänyt tuotekehitystä.
Kyse on lopulta riskin jakamisesta. Ilman kannustimia riski painottuu yksittäisille sijoittajille, jolloin moni hyvä idea voi jäädä rahoittamatta. Verotuksen avulla valtio pystyisi jakamaan tätä riskiä ja samalla vauhdittamaan talouskasvua.
Meillä Suomessa on osaamista, yrittäjiä ja ideoita. Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka muuttavat potentiaalin kasvuksi ja työpaikoiksi.
Tämän mielipidekirjotuksen lisäksi olemme kirjoittaneet aiheesta laajemman blogitarkastelun, joka löytyy täältä.
Allekirjoittajat:
Amir Hassan, ekonomisti
Suomen Startup-yhteisö ry
Ivan Helin, datatieteilijä
Finnish Business Angels Network ry