Alan toimijat ehdottavat Suomelle joustavampaa maahanmuuttomallia, uusia kannustimia startup-sijoittamiseen sekä vahvempia kannustimia tutkimuksen kaupallistamiseen. Ehdotukset syntyivät TAKOMO policy hackathonissa, jossa noin 100 startup-perustajaa, sijoittajaa ja ekosysteemitoimijaa ratkoi startup-kentän keskeisiä kasvun esteitä.
Suomen startup-yhteisön järjestämä TAKOMO policy hackathon kokosi alan toimijat kehittämään konkreettisia politiikkaehdotuksia. Puolen päivän intensiivisessä työskentelyssä ratkaisut nousivat suoraan startupien arjesta.
Tilaisuuden huipentumana ehdotukset esiteltiin raadille, jossa olivat mukana muun muassa kansanedustajat Nasima Razmyar, Markus Lohi ja Oras Tynkkynen, Espoon kaupunginvaltuutettu Henrik Vuornos sekä sijoittaja Inka Mero.
– Halusimme kokeilla uudenlaista tapaa tehdä startup-vaikuttamista. Startupit tuntevat hyvin kasvun haasteet arjessaan, koska ne elävät niiden keskellä joka päivä. Samalla ne ovat tottuneet etsimään ratkaisuja nopeasti ja luovasti. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää myös politiikan valmistelussa nykyistä enemmän, sanoo Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Hackathonissa monialaiset ryhmät kehittivät ratkaisuja kolmeen startup-kentän keskeiseen haasteeseen eli kansainvälisten osaajien saatavuuteen, kasvuyritysten rahoitukseen sekä tutkimuksen kaupallistamiseen.
– Tunnelma päivän aikana oli erittäin energinen ja ratkaisukeskeinen. Päivän aikana nähtiin todella paljon kiinnostavia ja kunnianhimoisia ehdotuksia. Oli hienoa nähdä, miten nopeasti startup-kenttä pystyy rakentamaan konkreettisia ratkaisuja vaikeisiin kasvun haasteisiin, sanoo sijoittaja Inka Mero.
Alan toimijat ehdottivat ratkaisuja kolmeen keskeiseen kasvun esteeseen
Maahanmuuttoa käsitelleen teeman voitti ”Valinnan vuosi” -ehdotus, jossa Suomeen muuttaville osaajille ehdotettiin yhden luvan mallia. Sen aikana henkilö voisi joustavasti työskennellä, opiskella tai rakentaa yritystä ilman nykyisen järjestelmän raskaita siirtymiä eri lupapolkujen välillä. Ryhmän mukaan nykyinen järjestelmä on liian jäykkä tilanteessa, jossa monet kansainväliset osaajat eivät vielä tiedä tarkasti, mille polulle Suomessa lopulta asettuvat.
Kasvurahoitusta käsitelleen teeman voittanut ehdotus keskittyi startup-exiteistä syntyvän pääoman kierrättämiseen takaisin uusiin kasvuyrityksiin. Mallissa ehdotettiin muun muassa verohuojennuksia tilanteisiin, joissa yritysmyynnistä saatavia tuottoja sijoitetaan uudelleen startup-yrityksiin. Ryhmän mukaan Suomessa tarvitaan enemmän alkuvaiheen pääomaa sekä kannustimia pitkäjänteiseen riskinottoon.
Tutkimuksen kaupallistamista käsitelleen teeman voittanut ehdotus puolestaan keskittyi yliopistojen kannustimiin. Ryhmä ehdotti, että tutkimuksen kaupallistaminen ja spinout-yritysten syntyminen huomioitaisiin nykyistä vahvemmin yliopistojen rahoitusmallissa. Tavoitteena olisi vauhdittaa tutkimuksen muuttumista uusiksi yrityksiksi ja kasvuksi.
Pitcheistä nousi useita muita ehdotuksia, jotka käsittelivät muun muassa kansainvälisten osaajien houkuttelua, startupien ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamista sekä tutkimuksen kaupallistamisen vauhdittamista.
– Ideoissa oli harvinaisen paljon konkretiaa ja toteuttamiskelpoisuutta. Oli hienoa nähdä, miten suoraan startup-kentän käytännön kokemuksista nousi ehdotuksia, joista osa olisi mahdollista viedä poliittiseen valmisteluun hyvinkin nopeasti, sanoo kansanedustaja Markus Lohi.
Suomen startup-yhteisö kokoaa ehdotukset jatkokäsittelyä varten ja vie niitä eteenpäin keskusteluissa päättäjien kanssa.
Katso TAKOMOssa esitellyt politiikkaehdotukset.
