Yritysten tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen kannustaisi suomalaisia start up-yrityksiä aggressiivisempaan kasvuun

Jaa X LinkedIn Facebook

Suomalaisyrityksillä tulisi olla mahdollisuus vähentää tappiot tulevista voitoista nykyistä pidempään. Tappioiden pidempi vähennysoikeus kannustaisi startup-yrityksiä aggressiivisempaan kasvuun, mikä puolestaan tukisi Suomen elinkeinorakenteen monimuotoistumista ja tuottavuuskasvua. Vaikka lyhyellä aikavälillä valtion verotulot saattaisivat pienentyä, voisi pidemmällä aikavälillä Suomeen muodostua aiempaa nopeammin uusia tuottavia työpaikkoja, jonka seurauksena verotulot saattaisivat kasvaa.

Tuloverolain 119 §:n  mukaan yritys voi vähentää tappiot enintään kymmenen vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomessa yritykset menettävät yli 10 vuotta vanhojen tappioiden vähennysoikeuden, kun taas esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tappiot eivät vanhene (Tax Foundation, 2024). Aiempien tappioiden vähennysoikeuden maksimiajan osalta suomalaisyritykset ovat epäedullisessa asemassa moniin Pohjoismaisiin verrokkeihinsa nähden.

Asia ei ole näin ainakaan startup-yritysten maailmassa. Aggressiivinen kasvu ja tuotekehitys tarkoittavat usein pitkiä tappiojaksoja. Suomen tappiontasausjärjestelmä saattaa muodostua ongelmaksi sellaisten startup-yritysten kohdalla, joiden tuotteiden ja palvelujen kehittäminen vaatii pitkiä tutkimus- ja kehitysjaksoja tai markkinoille tuleminen kestää kauan, jolloin myös tappiojaksot ovat pitkiä.

Verotuksella on monesti käyttäytymistä ohjaavia vaikutuksia

Startup-yritykset tekevät usein tappiota yritystoiminnan alkuvaiheessa ja aggressiivisen kasvun aikana. Joskus tappiot venyvät reilusti yli kymmenen vuoden pituisiksi, jolloin Suomeen perustettu startup menettää niiden vähennyskelpoisuuden.

Suomen tappiontasausjärjestelmä kannustaa startup-yritystä tavoittelemaan voittoa nopeammin, jotta se pääsisi hyödyntämään alle kymmenen vuotta vanhoja tappioitansa. Aiempi voitollisuuden tavoittelu saattaa tapahtua nopean kasvun kustannuksella.

Yrityksellä on tietenkin myös laissa määritelty velvoite tuottaa voittoa osakkeenomistajille. On siis  selvää, että tappiollisen yrityksen on pyrittävä kääntämään toimintansa voitolliseksi. Nopeasti kasvavan ja uudella sektorilla toimivan startupin tavoite ei välttämättä ole tavoitella voittoa edes 15 vuoden aikahorisontilla, vaan kasvattaa liiketoimintaansa mahdollisimman suureksi ja laajentua mahdollisimman moneen maahan. Voitot kerätään myöhemmin ja aggressiivinen kasvustrategia tarkoittaa usein pitkiä tappioita.

Jos aiempien tappioiden vähennyskelpoisuuden menetyksestä alkaa muodostumaan isoja verohyödyn menetyksiä, on loogista ainakin pohtia toiminnan kääntämistä voitolliseksi kasvunopeuden kustannuksella. Kun Suomen verolainsäädäntö on jo tiedossa yrityksen perustamishetkellä, on loogista pohtia myös, missä maassa yritys haluaa lopulta sijaita. Ei ole Suomelle eduksi, jos nuori startup-yritys perustetaankin Ruotsiin Suomen sijasta, jonka seurauksena Suomeen jää muodostumatta työpaikkoja ja kriittistä osaamista. Ei ole myöskään Suomen taloudelle eduksi, jos startup-yritys tavoittelee verotuksellisista syistä maltillisempaa kasvua kääntyäkseen voitolliseksi nopeammin.

Verotus on vain yksi muuttuja muiden joukossa

Tappiontasausjärjestelmän yksityiskohdat eivät ole ainut tekijä yrityksen valitessa kasvustrategiansa tai kotimaansa. Kuvitellaan kuitenkin kaksi täysin identtistä maata, joiden välillä ei ole mitään muuta eroa, kuin tappioiden vanhentuminen tappiontasausjärjestelmässä. Kumpi maa houkuttelee puoleensa nopeasti kasvavia startup-yrityksiä, joiden tappiot saattavat tuotekehitysvaiheessa ja nopean kasvun aikana jatkua reilusti yli kymmenen vuotta?

Nopeasti kasvavat miljardiluokan startupit tekevät usein pitkään tappiota

Monet nopeasti kasvavat startup-yritykset rahoittavat toimintaansa sijoittajien varoilla ja tekevät mittavat liiketoimintatappiot kasvaessaan isoiksi. Suomalaiset kuluttajatuotteiden huippustartupit, kuten Oura ja Wolt, ovat kasvaessaan tehneet merkittäviä investointeja, joiden vuoksi liiketoiminnan tappiot ovat olleet myös suuria. Molemmat näistä yrityksistä ovat noin kymmenen vuotta vanhoja.

Suomessa nämä tappiot eivät olisi enää vähennyskelpoisia mahdollisista tulevista voitoista. Tappioiden määrä ja tappiollisen toiminnan pituus vaihtelevat toimialoittain. Esimerkiksi lääketeknologia-alalla toimivat startupit ovat usein pitkään tappiollisia. Myyntiluvan saaminen, tuotekehitys ja tutkimus sekä tuotannon käynnistäminen voivat viedä jopa 10-15 vuotta.

Miten tappiontasausjärjestelmä Suomessa voisi konkreettisesti johtaa hitaampaan kasvuun?

Startup-yritys tekee tappiota vuosina 2010-2015 yhteensä 500 miljoonaa euroa. Toiminta jatkuu tappiollisena myös vuoteen 2020 asti. Yrityksellä on vaihtoehtona pyrkiä aggressiiviseen kasvuun, mutta toiminta jatkuisi tappiollisena jopa vuoteen 2025 asti. Jos yritys päättäisi kasvaa aggressiivisesti, se käytännössä menettäisi 500 miljoonaa euroa aiempia vähennyskelpoisia tappioita, joiden arvo verotuksessa olisi 20 prosentin yhteisöverokannalla 100 miljoonaa euroa. Jos kyseinen yritys toimisi Ruotsissa, aiemmat tappiot pysyisivät verovähennyskelpoisena. Suomalainen tappiontasausjärjestelmä on ainakin aggressiiviseen kasvuun tähtäävän startupin näkökulmasta ongelmallinen.

Suomalaiselle startupille aikarajoitus tarkoittaa, että sen on harkittava tarkemmin, milloin se pyrkii kääntymään voitolliseksi hyödyntääkseen tappiot ennen niiden vanhenemista. Ruotsalainen startup voi puolestaan keskittyä kasvattamaan liiketoimintaansa ja kääntyä voitolliseksi myöhemmin, mikä voi pitkällä aikavälillä olla edullisempaa yrityksen markkina-aseman ja kehityksen kannalta. Näin ollen, ruotsalaisella startupilla on strategisesti enemmän liikkumavaraa tappiontasausjärjestelmän joustavuuden ansiosta.

Suomen pitäisi harkita sellaisia muutoksia tappiontasausjärjestelmään, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan kasvuun etenkin yrityksen alkuvaiheessa. Ruotsin mallin mukainen tappioiden rajoittamaton vähentäminen voisi kannustaa suomalaisia startupeja nopeampaan ja pitkäkestoisempaan kasvuun.

Youssef Zad

Suomen Startup-yhteisö

Alkuperäinen teksti on julkaistu 17.7.2024 Bonfiren blogissa