Julkaisemme verkkosivuillamme kirjoituksia Visio 2040 – Kun asiat Suomessa tehtiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti -esseekokoelmasta. Disiorin perustaja Anna-Maria Henell visioi, että vuoteen 2040 mennessä dataan perustuva terveydenhuolto ja siihen liittyvät teknologiat ovat nousseet avainasemaan sekä terveydenhuollossa että sairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Suomalainen terveydenhoito on mullistusten edessä, uhkakuvien ja mahdollisuuksien keskellä. Uudet teknologiat, terveysdata ja palvelujen digitalisoituminen osoittavat kuitenkin tietä kohti valoisaa tulevaisuutta. Vuoteen 2040 tultaessa Suomi on uudistanut terveydenhuoltoaan teknologian ja digitalisoituminen kautta kansainväliselle kärkitasolle. Terveydenhuollon uudistaminen on synnyttänyt alalle uutta osaamista, joka on siivittänyt alan viennin, investoinnit ja yritysmäärän merkittävään kasvuun. Suomesta on muodostunut yksi kiinnostavimmista terveydenhuollon kehittämisen kansainvälisistä keskuksista ja olemme haluttu kansainvälinen yhteistyökumppani. Suomalainen terveys- teknologia houkuttelee maahamme isoja yrityksiä ja kansainvälisiä pääomasijoittajia.
Väestön ikärakenteen muutos ja sen myötä palvelujen kasvava tarve nostaa kustannus- ja kysyntäpainetta tämän päivän terveydenhoidossa ja haastaa nykyisiä toimintamalleja. Disiorin kaltaisissa digitaalista terveys- teknologiaa kehittävissä yrityksissä terveydenhuoltoa muutetaan potilaan kannalta yksilöllisemmäksi ja tarvetta paremmin vastaavaksi. Teknologin avulla pystytään automatisoimaan terveydenhoidon henkilöstön työnkulkuja ja tehostamaan toimintoja. Tärkeää on myös kykymme mahdollistaa hoitotoimintojen vaikuttavuuden arviointi, mikä auttaa kohdistamaan resurssit tutkitusti vaikuttaviin hoitoihin. Datan ja digitalisoinnin myötä terveyspalveluista saadaan sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.
Vuonna 2040 dataan perustuva terveydenhuolto ja siihen liittyvät teknologiat ovat nousseet avainasemaan sekä terveydenhuollossa että sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Terveysdatan kerääminen ja digitalisaation hyödyntäminen on tullut osaksi arkipäivää, ja sen avulla ohjataan toimintoja sujuviksi, kustannustehokkaiksi ja terveyttä edistäviksi. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen nähdään investointina, ei kulueränä, mahdollistaen ennaltaehkäisevien teknologioiden kaupallisen menestyksen. Yleinen ja yksityinen terveydenhuolto, sekä terveysteknologiaa kehittävät yritykset nähdään toimijoina yhteisessä toimintakenttässä. Tukemassa yhdessä suomalaisten terveyttä ja Suomen talouskehitystä.
Tavoitteet saavutetaan yhteisen vision, tavoiteasetannan ja yhteistyön kautta; lainsäädäntö, alan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan järjestäytyminen ja rahoitus, sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuollon sektori on saatava toimimaan yhdessä terveysteknologiaa kehittävien yritysten kanssa ja niiden puolesta. Tieteellisesti tutkittuja teknologioita pitää saada tehokkaasti käyttöön terveydenhuoltojärjestelmässä ja Suomen viennin vetureiksi. Näin suomalainen terveydenhuolto muuttuu kuluerästä kansantaloutta tukevaksi liiketoiminnaksi.
Anna-Maria Henell, Disior
(Kuva: Visio 2040 -julkaisutilaisuus 19.8.2024)