Verokannustimet – ratkaisu Suomen osaajapulaan?

Jaa X LinkedIn Facebook

Suomen startup-yhteisö julkaisi hiljattain verokannustimia käsittelevän selvityksen. Tässä blogiartikkelissa esittelen selvityksestä muutamia keskeisiä tuloksia. Vero-selvityksen tavoitteena on ollut vastata Suomen startup-yhteisön hallitusohjelmatavoitteisiin, joissa todetaan, että “Suomen pitää tutkia verokannustimia kansainvälisten yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi.”

Vero-selvitys jakautuu kahteen osaan. Selvityksen ensimmäisessä osassa käydään läpi, miten maahamuuttajat reagoivat verokannustimiin ja millaisia verokannustimia maahanmuuttaville erityisosaajille on tarjolla eri maissa. Toisessa osassa käydään läpi, millaisilla verokannustinmalleilla yrityksiä houkutellaan eri maihin.

Verokannustimilla tutkitusti positiivinen vaikutus erityisryhmien maahanmuuttoon.

Vero-selvityksen pohjalta keskeisimpänä politiikkasuosituksena esitän, että nykyistä avainhenkilöverotusta muutettaisiin kannustavammaksi, jotta Suomi saisi houkuteltua enemmän huippuosaajia. Perustelen kantaani sillä, että taloustieteen tutkimuskirjallisuudessa osoitetaan korkeatuloisten henkilöiden maahanmuuton reagoivan ansiotuloverotukseen. Huolellisesti tehtyjä tutkimustuloksia löytyy esimerkiksi Tanskasta[1] ja Yhdysvalloista[2].

Tutkimuksissa on havaittu, että ylimpien rajaveroasteiden madaltaminen johti huippuinnovaattoreiden kasvaneeseen maahanmuuttoon ja, että korkeatuloisille maahanmuuttajille suunnatut verokannustimet kasvattivat heidän maahanmuuttoa. Huippuinnovaattoreilla tarkoitetaan patenttien ja niiden siteerausten määrällä parhaiten meritoituneita keksijöitä.

Verotuksella ei näyttäisi olevan voimakasta vaikutusta maastamuuttoon

Vaikka verotus vaikuttaa maahanmuuttoon, ei samanlaista yhteyttä löydetä verotuksen ja maastamuuton väliltä. Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella edes korkeatuloiset henkilöt eivät näyttäisi reagoivan voimakkaasti kotimaan ansiotuloverotukseen tehdessään päätöksiä poismuutosta.[3] Tämän vuoksi en suosittele Suomeen laajempia ansiotuloverotuksen leikkauksia ainakaan osaavan työvoiman kaikkoamisen pelossa.

Tutkimuskirjallisuuden pohjalta voidaan todeta, että verokannustimet ovat tehokas tapa houkutella korkeatasoista osaamista, mutta maastamuuton vähentämiseksi ei kannattaisi tehdä veroasteen alennuksia tai progression leikkauksia koko maan populaatiolle.

Korkealla verotuksella on myös hyviä puolia

Verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluja, jotka voivat lisätä maan houkuttelevuutta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi maksuton päivähoito, peruskoulu ja turvallisuus. Olen vakuuttunut siitä, että vaikuttavilla julkisella palvelutuotannolla on väliä silloin, kun tänne muuttanut työvoima pohtii jäämistä pidemmäksi aikaa. Uskon, että verokannustimilla voidaan houkutella osaavaa työvoimaa, mutta laadukkailla palveluilla ja hyvällä elämänlaadulla heidät saadaan jäämään Suomeen.

Miksi Suomen pitäisi houkutella erityisryhmiä verokannustimilla?

Huippuinnovaattoreiden ja -tutkijoiden läsnäolo on usein yhteydessä tutkimus- ja tuotantolaitosten ja joskus jopa uusien toimialaklusterien syntyyn. Taloustieteen tutkimuksissa on dokumentoitu huippututkijoiden myötävaikuttaneen Yhdysvaltojen bioteknologiaklusterien [4] ja puolijohde-, tietojenkäsittely- ja nanoteknologiaklusterien syntymiseen. [5] Suomi tarvitsee uusia innovatiivisia ja kasvavia toimialoja lisää, jotta työn tuottavuus saataisiin nopeampaan kasvuun ja julkisen sektorin alijäämää kurottua umpeen.

Suomi tulee panostamaan merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen (t&k) vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisen TKI-työryhmän kaavailemat rahalliset t&k-panokset tarkoittaisivat miljardien eurojen lisäystä vuosittaisiin t&k-investointeihin. Laskennallisesti yli puolet t&k-investoinneista on palkkamenoja, mikä tarkoittaa jättimäistä kysyntäpiikkiä myös työntekijöihin, jotka pystyvätt t&k-työhön. Usein nämä henkilöt ovat korkeastikoulutettuja ja korkean osaamistason työvoimaa. Juuri niitä henkilöitä, joita Suomen pitäisi houkutella ulkomailta.

Esitän kolme väitettä, joihin mielestäni löytyy hyvät perustelut tutkimuskirjallisuudesta

  1. Huippuinnovaattorit ja korkean osaamistason työvoimalla on vaikutusta yritysten tuottavuuteen ja uusien toimialojen syntyyn.
  2. Edellä mainitut erityisryhmät reagoivat verokannustimiin, kun he tekevät maahanmuuttopäätöksiä.
  3. Kotimaisen työvoiman maastamuuttoon ei vaikuta kireä ansiotuloverotus.

Jos kohdat 1-3 pitävät paikkansa, on mielestäni perusteltua esittää agressiivisia ansiotuloverokannustimia ulkomaisten erityisryhmien houkutteluun, vaikka muulle populatiolle ei ole perustelua tehdä veroleikkauksia.

Matkalla kohti veropohjan rapautumista?

Jos Suomi lähtee kilpailemaan agresiivisemmilla verokannustimilla osaavasta työvoimasta ja huippuinnovaattoreista, johtaako tämä lopulta siihen , etteivät maahanmuuttajat maksa ansiotuloveroa missään? Periaatteessa on riski, että veropohja rapautuu hiljallee, kun yksittäiset maat nokittavat toisiaan tarjoamalla entistä houkuttelevampia verokannustimia.

Jos katsomme esimerkiksi huippuosaajien ja yritysten houkuttelua vain Suomen näkökulmasta lyhyellä aikavälillä, olisi mielestäni perusteltua ottaa käyttöön nykyistä voimakkaampia verokannustimia. Jos asiaa kuitenkin pohditaan pidemmällä aikavälillä, on riskinä veropohjan rapautuminen. Tähän ongelmaan voisi olla ratkaisuna maiden välinen koordinaatio tai sopimukset, joissa sovitaan yhteisesti vähimmäisveroasteista.

En silti näe, että rajatulle erityisryhmälle tarjotut verokannustimet olisivat välitön reitti veropohjan rapautumiselle, mutta isommassa kuvassa jatkuva laajamittainen verokilpailu voi olla haitallista.

Lue vero-selvitys tästä

Lähteet

[1] Kleven, H., Landais, C., Saez, E., Schultz, E. (2014)., Migration and Wage Effects of Taxing Top Earners: Evidence from the Foreigners’ Tax Scheme in Denmark, The Quarterly Journal of Economics, Volume 129, Issue 1, 333–378.

[2]Akcigit, U., Baslandze, S. & Stantcheva, S. (2016), Taxation and the international mobility of inventors, American Economic Review 106(10), 2930-81.

[3] Kalin, S., Kauppinen, I., Kotakorpi, K., & Pirttilä, J. (2022). Migration and tax policy: Evidence from Finnish full population data.

[4] Zucker, L. G., Darby, M. R., & Brewer, M. B. (1998). Intellectual human capital and the birth of US biotechnology enterprises. The American Economic Review, 88(1), 290.

[5] Zucker, L. G., & Darby, M. R. (2006). Movement of star scientists and engineers and high-tech firm entry.