Suomen startup-yhteisö linjasi loppukeväästä tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Yksi niistä keskittyy startupien rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Keskeisessä asemassa ovat esimerkiksi uudet materiaalit ja kiertotalousratkaisut. Yksi nousevista ja yhä ajankohtaisemmista aloista on ruoka.
YK:n mukaan jopa yli kolmannes ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä voidaan yhdistää ruokaan. Oli kyseessä sitten ruoan kasvattaminen, prosessointi, kuljetus tai jakelu, ympäristöä kuormittavia päästöjä syntyy roppakaupalla. Samaan aikaan globaali lihan kulutus on tuplaantunut 30 vuodessa ja kasvaa yhä vuosittain. Myös Venäjän hyökkäyssodasta johtuva elintarvikkeiden hintojen heilahtelu on korostanut tarvetta omavaraiselle ruoantuotannolle, sillä kotimainen ruoantuotanto on vähemmän altis maailmanlaajuiselle heilahtelulle tai saatavuuden tilapäiselle heikkenemiselle.
Tilaa uusille avauksille on, vaan riittääkö poliittista tahtoa? Esimerkiksi Suomen ilmastoruokaohjelma piti julkistaa jo kesällä 2021, mutta ohjelma on yhä jumissa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen pöydällä, eikä julkaisuajankohdasta ole tietoa.
Ruoassa valtava markkinapotentiaali Suomelle
Elintarvikemarkkina on valtava – mitattiin sitä sitten miljardien liikevaihdoissa tai ympäristövaikutuksissa – eikä Suomella ole varaa jäädä vaihtopenkille istumaan. Pelkästään EU:ssa elintarviketeollisuus työllistää 4,5 miljoonaa ihmistä ja on jo saavuttanut 1 100 miljardin euron liikevaihdon tehden siitä yhden Euroopan suurimmista teollisuudenaloista.
Mutta vaikka esimerkiksi kasviproteiinituotteiden markkinapotentiaali kasvaa vuosittain, ei Suomella ole Business Finlandin viimeaikaisen Elintarvikkeiden tuotanto-, vienti- ja markkinapotentiaali –raportinmukaan merkittävää vientiä lihankorvikkeiden tuoteryhmässä. Raportin mukaan lihankorvikkeiden markkina-arvon ylitti Yhdysvalloissa 1,1 miljardia ja Isossa-Britanniassa 0,5 miljardia euroa vuonna 2020 ja Saksaan, Tanskaan ja Ranskaan on odotettavissa yli 10 %:n vuosittaista kasvua vuosille 2022- 2024. Kategoriassa kaivataan yhä uusia avauksia, joiden kehitykselle Suomi on loistava alusta.
Suomalaiset ruokateknologiat tutkimuspöydiltä maailmalle
On varmistettava, että Suomi asemoituu ruoan kestävämmän murroksen oikealle puolelle, sen edelläkävijäksi. On rakennettava kestäviä, tulevaisuuden Fazereita ja Pauligeja – yhteistyössä alan nykyisten toimijoiden kanssa.
Esimerkiksi Onego Bio kehittää solumaataloutta hyödyntäen biovalkuaista eli kananmunanvalkuaista ilman kanaa. Solar Foods, joka puolestaan kehittää fermentaatiomenetelmällä soluproteiinia maidon ja lihan korvikkeeksi, avaa tehtaansa ovet Vantaalla vuonna 2023. Nordic Umami Company kehittää kasvisruokaan lisättäviä umamituotteita kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden käyttöön – yhtiö kertoi ensimmäisen tuotteensa olevan umamikastike, joka on valmistettu hävikkiin joutuneista palkokasveista monivaiheisella fermentoinnilla. Kiertotalouden periaatteella toimii myös Volare, jonka pilottitehdas Hyvinkäällä valjastaa mustasotilaskärpäset valmistamaan ruokatuotannon sivuvirroista proteiinia ja rasvoja.
Solumaatalous, hyönteiset ja fermentaatio – siinä vasta pieni osa ruokakenttää mullistavista avauksista. Näitä tarvitsemme rutkasti lisää. Siksi Suomessa on rohkeasti investoitava ruoan tutkimukseen ja kehitykseen sekä kunnianhimoisiin viennin tavoitteisiin.
Annetaan siis tukemme näille ja muille ruokaa mullistaville, uusille teknologioille. Niiden tutkijoille ja niiden pohjalta uusia yrityksiä rakentaville. Tehdään rajojen yli yhteistyötä suuryritysten, tutkimusryhmien, startupien, rahoittajien ja päättäjien välillä. Näin varmistetaan, että Suomi jättää jälkensä tulevaisuuden ruokaympyrään jo nyt, jotta se ei jää seuraavien sukupolvien taakaksi.
Pidetään huoli, että puhtaan ruuan tuotanto ja ilmastoa säästävät ruokainnovaatiot tulevat jatkossakin Suomesta – ja että ne löytävät tiensä markkinoille, joissa kestävien vaihtoehtojen kulutus kasvaa jopa 8 prosentin vuosivauhtia.