Julkaisemme verkkosivuillamme kirjoituksia Visio 2040 – Kun asiat Suomessa tehtiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti -esseekokoelmasta. P2X:n Herkko Plit visio, että tulevaisuudessa uusiutuva energia ja vetytalouden kautta syntyneet ratkaisut puhtaan vedyn ja vedystä valmistettujen synteettisten polttoaineiden myötä ovat osa arkeamme.
Päästöt ovat vähentyneet 90 % vuoden 1990 tasosta. Hiilellä on kaikkialla hinta. Leivän hinnassakin on hiilikomponentti mukana – tosin harvassa tuotteessa enää fossiilisuutta on. Enää ei puhuta öljystä tai kaasusta, vaan uusiutuva energia ja vetytalouden kautta syntyneet ratkaisut puhtaan vedyn ja vedystä valmistettujen synteettisten polttoaineiden myötä ovat osa arkeamme. Suomessa terästeollisuus kukoistaa ja luo elinvoimaa yhdessä vetytalouden kautta yhteiskunnallemme.
Vedyn avulla valmistetaan hiilidioksidia talteen ottamalla synteettisiä polttoaineita ja siten laivat ja lentokoneet voivat nyt operoida 90 % päästöttömästi. Myös tieliikenteessä raskaan liikenteen päästöttömyydessä on onnistuttu. Isoin haaste on ollut luoda energiajärjestelmä, jonka avulla jo pitkään kaupallisesti kannattava, mutta sääriippuvainen uusiutuva energia – tuuli ja aurinko – on pystytty varastoimaan. Nyt on saatu luotua balansoitu järjestelmä niin sähkön hinnalle kuin muullekin energiasta riippuvaiselle yhteiskunnalle. Vedyn varastointi kannattavasti ja sen jatkokäyttö eri muodoissa – takaisin sähköksi, synteettisiksi polttoaineiksi jne. – on nyt ratkaistu.
2020-luvulla vielä yskittiin vihreän siirtymän käynnistymisen osalta, mutta 2030-luku toi ison muutoksen ensin regulaation kautta käytännössä pakottaen yhtiöt luopumaan fossiilisten käytöstä niiden kalleuden takia. Moni taho joutui maksamaan korkeita kustannuksia, koska eivät olleet reagoineet ajoissa proaktiivisesti jo 2020-luvun puolivälissä, vaan odottivat viime hetkeen muutoksien täytäntöönpanon alkamista. Muutosvauhti olikin sangen voimakas 2030-luvun alussa, ja vuosikymmenen loppuun mennessä alamme olla maalissa päästöttömässä yhteiskunnassa.
Suomen vahvuus tässä muutoksessa on ollut vakaa ja edullinen sähkö ja biogeeninen hiilidioksidi, joita vain ani harvalla muulla maalla on ns. raaka-aineresurssien puolesta. Sitä kautta Suomeen syntyi ”uusi Nokia” vihreän siirtymän kautta, ja nyt toimitamme moniin Euroopan maihin synteettisiä polttoaineita ja vetyä sekä lisäksi uusia päästöttömän teräksen ja akkuteknologian investointeja on rakennettu maahamme.
2020-luvulla vielä regulaatiopohja oli liian yksityiskohtainen eikä sallinut markkinan luoda toimivia konsepteja. Onneksi EU:ssa ja myös Suomessa herättiin siihen, että tarvitaan regulaatiota, joka mahdollistaa uuden markkinan syntymisen. Pelkkä fossiilisten käytön rajoittaminen tai päästö- tavoitteiden asettaminen ei yksin auttanut. Sääntelyllä onnistuttiin ensisijaisesti asettamaan tavoitteita ja raameja – keinot niiden savuttamiseen vapautettiin. Kustannustehokkuus, teknologianeutraalius ja markkinaehtoisuus olivat keskeisinä periaatteina päästövähennyksissä ja sääntelyssä. Oppimiskäyrä oli alkuun turhankin hidas, mutta vauhtiin päästyään muutos oli äärimmäisen nopea.
Myös luvituksen yksinkertaistamisella oli tärkeä rooli tässä muutoksessa. Saimme 2020-luvun puolivälissä yhden luukun periaatteen lupaprosesseihin, ja samalla myös yksilön mahdollisuus valittaa ja siten pitkittää lupaprosesseja useilla vuosilla saatiin tarkoituksenmukaistettua. Nyt luontoarvoihin ja diversiteettiin liittyvät asiat huomioidaan, mutta asioiden käsittely ei veny ja vanu useaksi vuodeksi aiempaan tapaan.
Myös merituulivoimaan liittyvät kysymykset alevuokraukseen ja luvitukseen liittyen saatiin ratkaistua sekä ydinenergia- lain kokonaisuudistuksella onnistuttiin edistämään pienreaktorihankkeita.
Merkityksellinen työ tarvitsee osaajia – vihreä siirtymä vaatii paljon sekä investointeja että niiden toteuttajia. Energia-ala etsii tulevina vuosina paljon uusia osaajia – ja heistä on jo nyt pulaa. Suomen tiukentunut maahantulosääntely yhdistettynä korkeaan verotukseen ovat tunnistettu haaste globaalissa kilpailussa parhaista osaajista. Suomi tulee palauttaa maailman osaavimmaksi kansaksi. Luodaan Suomeen kannustava ja ennakoitava toimintaympäristö, joka mahdollistaa markkinoiden syntymisen ja toimimisen. Sellainen, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään sekä yksittäisiä ihmisiä yrittämään, innovoimaan ja tekemään töitä.
Herkko Plit, P2X