Tutkimukseen ja tuotekehitykseen neljä prosenttia bruttokansantuotteesta
Suomen startup-yhteisö iloitsee hallituksen kehysriihessä tekemästä päätöksestä kohdistaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen 350 miljoonaa euroa lisävaroja. Tulevaisuudessa Suomen kokonaispanostus tulisi olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ukrainan sodan ja koronan synkistämässä talouden toimintaympäristössä Suomen hallituksen päätös panostaa tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) luo uskoa tulevaan myös startup-yrittäjien keskuudessa. “Näin toimittiin myös 1990-luvulla, ja päätösten tuloksia saimme kerätä muun muassa Nokian nousun kautta”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kiittää.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kuitenkin vielä kaukana kärjestä. Suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomen sijoitus tutkimus- ja tuotekehityksen panostuksessa on vasta yhdestoista. Esimerkiksi Tanska (3,1% / BKT) ja Ruotsi (3,4%) ovat Suomea (2,8%) selvästi korkeammalla tasolla. OECD:n vertailussa T&K-panostuksen kärkimaista esimerkiksi Etelä-Korea panostaa lähes viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen**. “Meidän tulisi ottaa ennakkoluulottamasti mallia myös kaukaisemmista, teknologisesti edistyksellisistä maista”, Pakarinen toteaa.
T&K-rahaa alueille
Kehysriihineuvotteluissa hallitus päätti lisätuesta Suomen Akatemialle, strategisen tutkimusrahoituksen kasvattamisesta sekä täysin uusina työkaluina alueellisen T&K-rahoituksen sekä yrityksille kohdistetun T&K-verokannustimen. “On tärkeää, että yrityksille on kannustimia kasvattaa tuotekehitystään”, toimitusjohtaja Pakarinen sanoo. “Uusien yritysten ja innovaatioiden syntyminen on maamme talouden kannalta elintärkeää.” Startup-yhteisöön kuuluvien yritysten vienti on kasvanut nopeasti ja nykytahdilla se on vuoteen 2030 mennessä yhteensä kymmenen miljardia euroa vuodessa – eli metsä- ja metalliteollisuuden suuruinen. “Tämä toteutuu vain, jos kehitystä tuetaan. T&K-lisäpanostus on askel oikeaan suuntaan, mutta tällä tiellä tulee jatkaa. Tulevina hallituskausina Suomen T&K-panostukset tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, mukaan lukien yritysten osuus”, Pakarinen linjaa. Nämä päätökset vaikuttavat myös Suomen vetovoimaisuuteen ulkomaisten investointien ja osaajien silmissä.
Kriisit avaavat mahdollisuuksia
Suomi varautuu nyt nopeisiin muutoksiin maan energiahuollossa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia paitsi vihreään energiatuotantoon, myös muihin innovaatioihin huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan saralla. “Suomessa on jo lukuisia kasvu- ja startup-yrityksiä, jotka kehittävät uusia ratkaisuja energian tuotantoon ja vihreään siirtymään”, Suomen startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad muistuttaa. “Näiden yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyön tukeminen on tärkeää myös maamme tulevaisuuden kannalta.”
**Lähteet: Gross domestic spending on R&D (indicator). OECD (2022), doi: 10.1787/d8b068b4-en (Accessed on 05 April 2022).