Suomi voi olla edelläkävijänä ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisijana, ja kestävän kehityksen yhtiöistä muodostunut talouden voimakkaasti kasvava tukijalka – jos asiat tehdään oikein

Jaa X LinkedIn Facebook

Julkaisemme verkkosivuillamme kirjoituksia Visio 2040 – Kun asiat Suomessa tehtiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti -esseekokoelmasta. Sulapacin perustaja Suvi Haimi visioi, että Suomi voi olla kestävän kehityksen edelläkävijämaa, jos asiaan tartutaan välittömästi.  

Vuonna 2040 Suomen on mahdollista olla innovatiivinen, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullinen maa, joka mahdollistaa kaikille Suomessa asuville ja Suomeen muuttaneille ihmisille hyvän elämän maapallon kestokyvyn rajoissa. Tämä edellyttää radikaaleja toimia sekä Suomessa että kansainvälisesti, sillä jos jatkamme nykyistä inkremetaalista muutosvauhtia, emmekä tee tarvittavia investointeja ja muuta lainsäädäntöä kohti hiilineutraaliutta ja monimuotoisuuden suojelua, maapallon kestokyky ylittyy tuhoisin seurauksin. 

Lajeja kuolee sukupuuttoon satoja kertoja nopeammin kuin viimeisen kymmenen miljoonan vuoden kuluessa keskimäärin. Jos maapallon lämpötila nousee vielä 3 astetta fossiilisten raaka-aineiden käytön vuoksi tai muovisaastetta ja ympäristöön kohdistuvaa kemiallista kuormitusta ei voimakkaasti vähennetä – se tarkoittaa nykyisen ekosysteemin romahtamista. Toimet 2040 visiota kohti on aloitettava tästä päivästä alkaen, jotta ilmastonlämpeneminen sekä muovisaasteen ja haitallisten kemikaalien kertyminen ympäristöön saadaan pysäytettyä.

Keskeistä on 1) vauhdittaa energian tuotannon murrosta päästöttömäksi, 2) suosia biopohjaisia, ympäristölle ja ihmisille turvallisia ja tehokkaasti kierrätettäviä materiaaleja ja 3) suosia kestävästi tuotettua ruokaa ja kulutushyödykkeitä, jotka on valmistettu ilman fossiilisia raaka-aineita ja tavalla, josta ei aiheudu kemiallista kuormitusta ympäristölle. Tärkein toimi vauhdittaa kohtia 1) ja 2) on asettaa fossiilipohjaiselle energialle ja raaka-aineille kuten öljylle haittavero. Hyvä alku toki näille tavoitteille on nykyisen hallituksen 400 m€ teollisten investointien tukiohjelman valmistelu, joka kohdistuu vihreää siirtymää edistäviin ja korkean jalostusarvon ratkaisuja tuottaviin teollisuusinvestointeihin.

Jos tartumme toimeen Suomessa nyt, olemme nollanneet vuoteen 2040 mennessä luonnonmukaisten metsien kadon, osaamme hyödyntää metsiämme kestävästi ja olemme globaali edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Tässä lähtökohtana on neitseellisten raaka-aineiden, luonnonvarojen ja metsien hiilinielujen todellisen arvon tunnistaminen, mitä uudet EU-regulaatiot ajavat. Suomesta puuttuu useita luonnonvaroja, joita tarvitaan puhtaan energian murrokseen. Suomi on ratkaissut tämän ongelman panostamalla kansainvälisiin suhteisiin ja varmistanut kriittisten raaka-aineiden saatavuuden.

Vuonna 2040 teknologinen murros tekoälyn ja digitalisaation kautta on tapahtunut läpi eri teollisuusalojen. Kaikkien tuotekategorioiden digitalisoiminen yhdistettynä raaka-aineiden ja hankintaketjujen pakolliseen läpinäkyvyyteen kuluttajille pohjautuen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (Ecodesign requirements for Sustainable Products Regulation, ESPR) on mahdollistanut kestävän kehityksen tuotteiden tehokkaamman tukemisen vuodesta 2024. Suomi kiihdytti tämän lainsäädännön toimeenpanoa avustamalla erityisesti PK-yritysten digitalisaatiossa. Lisäksi luotiin kansalliset tavoitteet alhaisemman hiilijalanjäljen tuotteille, jotka eivät aiheuta kemiallista tai mikromuovikuormitusta. Nämä toimet edesauttoivat Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa etuajassa ja loivat uutta kestävän kehityksen liiketoimintaa.

EU:ssa valmisteilla oleva asetus hiilenpoistoja koskevasta sertifiointikehyksestä (Carbon Removals Certification framework, CRCF) loi pohjan yrityksille kompensoida niiden tuottamia hiilipäästöjä mahdollisimman kestävästi. Sertifiointikehykseen nojaava carbon credit -malli määrättiin pakolliseksi kaikille yrityksille ja tuoteryhmille kansallisen lain nojalla. Tämä yhdistettynä fossiilipohjaisten raakaaineiden voimakkaaseen haittaverotukseen mahdollisti Suomen hiilineutraaliustavoitteiden pääsemiseen huomattavassa etuajassa nykyisiin tavoitteisiin nähden.

Vuodesta 2025 lähtien Suomen hallitus otti käyttöön luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja hiilineutraaliuteen tähtäävän kriteeristön päätöksenteon tueksi yhdessä yritysten ja rahoitusektorin kanssa. Hallitus, yritykset ja rahoittajat tiedostavat selkeästi, että kestävän kehityksen edistäminen ja arvonluonti pitkällä aikavälillä linkittyvät toisiinsa, eikä pikavoittoja tavoitella tai fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa liiketoimintaa enää tehdä vuonna 2040.

Suomen kestävän kehityksen edelläkävijyyden roolissa on ollut myös rahallinen panostus biotalouden innovaatioihin, kierrätyssysteemin uudistamiseen, digitalisaation ja tekoälyn implementointiin. Jo vuoden 2023 hallitusohjelmassa biopohjaisille ja biohajoaville materiaaleille vaadittiin erilliskeräys ja näille materiaaleille muodostettiin muoveja vastaavat kierrätyskriteerit EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) mukaisesti. Näin vauhditettiin kierrätyslaitosten murrosta, jonka avulla esimerkiksi kerätyistä muovijätteistä voitiin kolmen laadun sijaan (nykytilanne) kerätä useita kymmeniä korkeamman arvon biopohjaisia ja muita muovirakeita ja kierrättää ne tehokkaasi kemiallisen kierrätyksen teknologioita hyödyntäen epätehokkaan mekaanisen kierrätyksen sijaan. Lisäksi mikromuovisaaste otettiin laajennetun tuottajavastuun piirin (Extended Producer Responsibility, EPR), mikä edelleen kannusti yrityksiä siirtymään öljypohjaisen muovin käytöstä biopohjaisiin ja biohajoaviin materiaaleihin.

Vuonna 2026 asetettiin myös merkittävät tavoitteet biopohjaisten materiaalien käytölle useissa eri tuoteryhmissä. Biopohjaisuuden ohella kriteereissä edellytetään materiaalin olevan tehokkaasti kierrätettävissä kemiallisesti, ja lisäksi se ei saa jättää jälkeensä pysyvää mikromuovia tai haitallista kemiallisia yhdisteitä. ESPR ja PPWR loivat pohjan tälle kansalliselle lainsäädännölle. Tavoitteet asetettiin Suomessa EU:n vähimmäisvaatimuksia kunnianhimoisemmiksi, sillä Suomi halusi ottaa globaalin etulyöntiaseman ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa. Näiden toimien kautta vuonna 2040 suomalaiset yhtiöt käyttivät pakkauksissa, kulutushyödykkeissä ja monissa muissa tuotteissa enää hyvin vähäisiä määriä fossiilipohjaisia raaka-aineita.

Vuonna 2040 Sulapac on useiden muiden suomalaisten biopohjaisia materiaaleja valmistavien yhtiöiden kanssa saanut tuotteillaan merkittävän globaalin markkinaosuuden fossiilipohjaisen muovin korvaajina. Näiden tehokkaasti kierrätettävien materiaali-innovaatioiden avulla muovisaasteen ja siitä aiheutuvan kemiallisen kuormituksen määrä oli vähentynyt merkittävästi vuodesta 2024 ja sen luontokatoa kiihdyttävä vaikutus oli saatu pysäytettyä. Ilmaston lämpeneminen oli myös hidastunut voimakkaasti, kun öljyä ei enää käytetty vuosittain valmistamaan 460 miljoonaa tonnia fossiilipohjaista muovia (nykytilanne).

Suvi Haimi, Sulapac

(Kuva: Visio 2040 -julkaisutilaisuus 19.8.2024)