Eduskuntavaalien alla keskusteltiin paljon siitä, kuinka teemme Suomesta houkuttelevan paikan huippuosaajille. Ei riitä, että olemme hyvä ja houkutteleva maa, meidän tulee olla maailman paras.
Hallitusohjelmassa otettiin työperäisen maahanmuuton osalta edistysaskeleita, kuten viikon aikaraja erityisosaajien työluvan saamiselle. Se on askel eteenpäin, mutta ei yksinään riitä tekemään Suomesta maailman houkuttelevinta maata kansainvälisille osaajille.
Hallitusohjelman maahanmuuttoa koskeva osio uhkaa vesittää kaikki ohjelmaan sisältyvät edistysaskeleet. Tämä luo koko Suomen kasvuyritysyhteisölle merkittävän uhkakuvan ja varmuudella heikentää Suomen talouden kasvumahdollisuuksia.
Todennäköisesti osiolla on pyritty tiukennuksiin – mutta tavat, joita ohjelmaan on kirjattu eivät vastaa millään sitä mitä niillä on haettu. Päinvastoin, sillä ohjelmassa esitetyt tiukennukset luovat Suomesta mielikuvan, että olemme ulkomaalaisiin vihamielisesti suhtautuva maa – myös heitä kohtaan, jotka täällä jo ovat töissä. Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta, sillä väestömme ikääntyy ja meillä on yksinkertaisesti liian vähän työntekijöitä, jotta maamme pärjää tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan tarvitsemme vuodessa kymmeniä tuhansia työntekijöitä ulkomailta, ja meidän pitää tehdä enemmän tietoisia ja konkreettisia toimia, jotta olemme houkutteleva vaihtoehto muiden maiden rinnalla.
Suomen startup-yhteisö esitti tavoitteissaan, että hallitusohjelmaan tulee kirjata selkeä kahden viikon palvelulupaus, joka pitää sisällään kaikki tärkeät palvelut, joita ulkomailta Suomeen muuttava työntekijä tarvitsee. Näihin kuuluvat mm. työluvat, pankkitilien avaamiset ja lasten englanninkieliset koulupaikat. Nämä kaikki tulisi hoitua yhden luukun alta. Näin on tehty Ranskassa, joka on onnistunut luomaan Euroopan suurimman kasvuyritysekosysteemin – tietoisesti ja konkreettisin toimin.
Hallitusohjelman maahanmuutto-osio vesittää hyvätkin tavoitteet.
Tämän hetkisessä hallitusohjelmassa on kuitenkin huolestuttavia esityksiä, jotka ovat saaneet usean tällä hetkellä Suomessa työtä tekevän erityisasiantuntijankin takajaloilleen. Jo nyt on tullut tapauksia, jossa taitava Suomessa asuva ulkomaalainen työntekijä on alkanut pohtia muuttamista pois maasta.
Kenties räikein esimerkki on kirjaus, jossa vaaditaan, että ulkomaalaisen on poistuttava maasta, jos tällä ei työsuhteen päätyttyä ole työtä kolmen kuukauden sisällä irtisanomisesta. Jokainen varmasti haluaa työllistyä mahdollisimman pian, mutta kolme kuukautta on todella lyhyt aika hakea osaamista vastaavaa työtä, käydä haastatteluprosessit läpi ja allekirjoittaa uusi työsopimus, etenkin taantuman aikana. Ei ole Suomen edun mukaista näyttää ovea ulkomailta tulleelle osaajalle näin tiukoin ehdoin. Riskinä on, että ulos laitetaan ihminen, joka on jo edeltävien vuosien aikana maksanut mittavasti veroja Suomeen ja tämän lähtiessä hän maksaa veronsa muualla. Tanskassa, johon useasti viitataan humanitäärisessä maahanmuutossa vastaava aikaraja on kuusi kuukautta.
Toinen huolestuttava esitys on, että Suomessa pysyvään oleskelulupaan vaaditaan jatkossa kuuden vuoden asumisaika nykyisen neljän sijaan. Muiden jo olemassa olevien vaatimusten lisäksi, pysyvän oleskeluluvan saadakseen pitäisi vielä todentaa riittävä kielitaito. Huippuosaajat työskentelevät pääasiassa englanniksi ja kuusi vuotta on pitkä aika odottaa pysyvää oleskelulupaa perheen kanssa. Puhumme ihmisistä, jotka ovat maksaneet melkoisia summia veroja Suomen valtion kassaan.
Nyt herätys! Hallituksen tulee jatkovalmistelussa korjata kirjaukset, jotka heikentävät Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnissa. Tehdään toimia, joilla saamme Suomen talouden kasvuun ja Suomesta maailman parhaan paikan kasvaville yrityksille.Asian puolesta,
Riikka Pakarinen, toimitusjohtaja, Suomen startup-yhteisö
Ilkka Paananen, toimitusjohtaja, Supercell
Miki Kuusi, toimitusjohtaja, Wolt
Mikael Thuneberg, toimitusjohtaja, Supermetrics
Sami Marttinen, toimitusjohtaja, Swappie
Sammeli Sammalkorpi, toimitusjohtaja, Sievo
Antti Nivala, toimitusjohtaja, M-Files
Kalle Törmä, toimitusjohtaja, Flowhaven
Oskari Saarenmaa, toimitusjohtaja, Aiven
Rafal Modrzewski, toimitusjohtaja, ICEYE
Kristo Ovaska, perustaja ja hallituksen jäsen, Smartly
Mika Tammenkoski, toimitusjohtaja, Metacore
Matti Räty, Vice President, Engineering UnityAds EMEA
Chris Thür, toimitusjohtaja, Yousician
Juha Vartiainen, perustaja ja COO, IQM
Mikko Kärkkäinen, toimitusjohtaja, RELEX Solutions
Katri Junna, toimitusjohtaja, Netlight Consulting
Simo Leisti, toimitusjohtaja, Futurice
Sampo Pasanen, toimitusjohtaja, Reaktor
Ossi Lindroos, toimitusjohtaja, Solita
Mikael Nylund, toimitusjohtaja, Gofore
Julius Manni, toimitusjohtaja, Vincit
Tomi Pienimäki, toimitusjohtaja, Siili Solutions
Olli Auvinen, toimitusjohtaja, Nitor
Mikko Hämäläinen, toimitusjohtaja, Druid
Tatu Kuivalahti, toimitusjohtaja, Custobar
Jari Still, Hallituksen puheenjohtaja, SW4E
Artikkelia on päivitetty 16.8.2023