Puolustusalan startupeja kohdeltiin nuivasti ennen Nato-jäsenyyttä – osaako Suomi nyt hyödyntää mahdollisuudet

Jaa X LinkedIn Facebook

Suomen Nato-jäsenyys on ollut tärkeä päätös, joka tuo tullessaan paljon turvallisuutta ja vastuuta, mutta avaa samalla mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.

Nato-jäsenyyden lisäksi Suomessa on tehty merkittäviä puolustushankintoja, joiden vaikutukset nähdään pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 2021 Suomen puolustusvoimat tilasivat 10 miljardilla eurolla uusia F-35 -hävittäjiä. Tilauksen mukana tulee 2-3 miljardin euron arvosta teollista yhteistyötä. Toukokuussa valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi ilmoitti osallistuvansa Naton innovaatiorahastoon 35 miljoonan sijoituksella.

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi turvallisuusympäristö on muuttunut hetkessä, mikä on laittanut rattaat liikkeelle. Raha liikkuu ja puolustusteknologian kehittäminen, joka aiemmin nähtiin kielteisessä valossa, on muuttunut paitsi toivottavaksi, myös tarpeelliseksi.

Nyt on pysähdyttävä miettimään, miten Suomi voi tarjota innovaatioita puolustusmarkkinoille, haalia vientituloja ja kehittää kykyään puolustautua ulkoisilta uhilta. Innovaatioiden ei tarvitse olla suunnattu suoraan puolustuskäyttöön, vaan ne voivat olla kaksikäyttöteknologioita. Tämä tarkoittaa innovaatioita, joita voidaan käyttää siviili- ja sotilastarkoituksiin.

Suomalaiselle teknologialle avautuvat uudet markkinat

Suomessa on paljon teknologiaosaamista, ja maanpuolustuksessa tämän osaamisen tärkeys korostuu.

Aiemmin Suomessa on suhtauduttu melko nuivasti puolustuskäyttöön tarkoitetun teknologian kehittämiseen, ja sektorin parissa toimivien startupien on ollut lähes mahdotonta kerätä kasvurahoitusta. Jopa siviilikäyttöön suunniteltujen innovaatioiden on ollut vaikea päästä rahoitukseen käsiksi, jos niiden on epäilty soveltuvan myös puolustuskäyttöön.

Suomessa toimivien startupien kehittämillä teknologioilla on kuitenkin kyetty nykyisistä haasteista huolimatta pääsemään puolustushankintojen piiriin. Esimerkiksi Iceyen satelliitteja on hyödynnetty Ukrainassa ja Varjon älylaseilla koulutetaan hävittäjälentäjiä. Startupit ovat jo osoittaneet ennen turvallisuustilanteen muutosta, että niiden teknologiaratkaisuilla on kysyntää globaaleilla puolustusmarkkinoilla.

Suomi tarvitsee vastaavia yrityksiä lisää. Naton innovaatiorahaston tarjoamaa kasvurahoitusta on hyödynnettävä.

Kaksikäyttöteknologioita on kohdeltava samalla viivalla muiden sijoituskohteiden kanssa ja unohdettava sotateollisuuden negatiivinen leima.

Teollisen yhteistyön mukana tulevaa rahaa on hyödynnettävä uusien innovaatioiden kehittämisessä. Näin Suomeen saadaan uutta liiketoimintaa ja kasvua.Alkuperäinen teksti julkaistu Kauppalehden sivuilla 26.6.2023