Talouskasvulla julkisen talouden tasapainoon?
Tässä blogiartikkelissa esitellään millaisilla linjauksilla suurimmat puolueet lähtevät hallitusohjelmaneuvotteluihin tasapainottamaan julkista taloutta. Useat puolueet pyrkivät saamaan talouden ja työllisyyden nopeampaan kasvuun, jonka seurauksena julkinen talous vahvistuisi.
Talouskasvun vahvistuminen tekisi Suomelle hyvää ja poliitikkojenkaan ei tarvitsis harkita niin ikäviä leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Talous ei kuitenkaan lähde kasvamaan tyhjiössä, vaan on seurausta tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuskasvu puolestaan saadaan uusien teknologioiden kehittämisellä ja sen soveltamisella.
Uusi hallitus, tasapainoisempi julkinen talous?
Uutta hallitusohjelmaa aletaan luomaan pian ja tekemistä riittää runsaasti. Julkinen keskustelu pyörii nyt paljon julkisen talouden tasapainottamisen ympärillä. Keskustelulle on hyvät perusteet, sillä Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen kohta 13 vuoden ajan. Menetetystä vuosikymmenestä on tulossa menetetyt kaksi vuosikymmentä talouskasvun osalta. Monen hallituspohjan yli jatkunut alijäämä herättää kysymyksiä siitä, onko tulevallakaan hallituksella mahdollisuuksia laittaa julkista taloutta tasapainoon. Selvää on, että alijäämä on muuttunut krooniseksi, eikä siitä enää voida syyttää pelkästään poikkeuksellisia talouskriisejä. Suomen talouden heikkoa suoriutumiskykyä alleviivaa etenkin se, että suositut verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat pärjänneet Suomea paremmin.
Suomen julkisen talouden alijäämä on muuttunut krooniseksi
Suomen talousvaikeuksien juuret ulottuvat finanssikriisin aiheuttamaan shokkiin, Nokia-klusterin romahdukseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Vaikka Suomen talous on alisuoriutunut monella mittarilla, olemme silti kansakuntana saavuttaneet maailman onnellisimman kansan tittelin kuudetta kertaa peräkkäin. Jotain on siis tehty oikein. Lisäksi aloittavalla hallituksella kokoonpanosta riippumatta, on mahdollisuudet kääntää Suomi takaisin kasvu-uralle ja saattaa julkinen talous tasapainoon.
Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu Suomen julkisen talouden menojen ja tulojen sekä nettoluotonannon trendit 2000-luvulla. Kuviosta nähdään, että taloutemme on ollut vuodesta 2008 lähtien alijäämäinen ja tätä eroa tuleva hallitus todennäköisesti haluaa kuroa umpeen.
Alla oleva kuvio on rakennettu siten, että lukija voi painaa yläkulmassa sijaitsevasta nuolesta lisätietoja.
Hallitusohjelmaneuvotteiluissa keskeistä julkisten talouden tasapainottaminen ja talouskasvun lisääminen
Julkisen talouden tasapainottamiseen voidaan käyttää kolmea menetelmää:
- supistamalla menoja eli leikkaamalla.
- lisäämällä tuloja eli kiristämällä verotusta.
- lisäämällä talous- ja työllisyyskasvua eli ”kasvattamalla kakkua”.
Puolueet ovat painottaneet eri toimenpiteitä talouspoliittisissa listauksissaan. Tulevan hallituksen on pyrittävä rohkeasti julkisen talouden tasapainottamiseen ja tuottavuuskasvun lisäämiseen.
Olen tutkinut puolueiden talouspoliittisia ohjelmia ja kokosin niiden pohjalta taulukon tasapainottamisen suunnitelmista. Vastaavan taulukon oli minua ennen koonnut Kokoomuksen eduskuntaryhmän ekonomisti Mikko Martikkala. Kävin tarkistamassa luvut itse puolueiden talouspoliittisista ohjelmista. Valtaosa puolueista on listannut verkkosivuilleen tiedot helposti löydettävissä olevaan muotoon. Osalla puolueista lukuja ei ole suoraan raportoitu, mikä aiheutti hieman päänvaivaa.
Alla olevassa taulukossa on esitelty puolueiden arvioita talouden tasapainottamisen toimenpiteistä ja niiden suuruusluokkia.
Kaikki tarkastelemani puolueet esittävät menoleikkauksia, paitsi Vasemmistoliitto. Kaikki puolueet kuitenkin pyrkivät tasapainottamaan julkista taloutta. Lähes kaikki puolueet olettavat, että nopeampi talouden ja työllisyyden kasvu kuittaa osan julkisen talouden alijäämästä. Pääosa julkisen talouden tasapainotuksesta pyritään kuitenkin saamaan supistamalla julkisia menoja. Olen nostanut taulukkoon isoimpien puolueiden lisäksi myös Liberaalipuolueen esittämät luvut, vaikka puolue ei saanut läpi yhtäkään eduskuntavaaliehdokasta. Liberaalipuolueen tekemä julkisten menojen kartoitus oli toteutettu erittäin seikkaperäisesti ja mielestäni se ansaitsee huomiota myös tässä blogiartikkelissa. Liberaalipuolueen lukuja ei kuitenkaan ole laskettu mukaan keskiarvoihin.
Tarkastelemani puolueet arvioivat työllisyyden ja talouskasvun tasapainottavan julkista taloutta keskimäärin 2 miljardin euron edestä. Julkisten menojen supistamisella tavoitellaan keskimäärin 5,7 ja veronkiristyksillä 1,44 miljardin euron tasapainotusta. Luvut on laskettu keskiarvoina puolueiden talouspoliittisten ohjelmien pohjalta. Pääpaino näyttäisi siis olevan julkisten menojen supistamisessa ja talouskasvun sekä työllisyyden lisäämisessä ja yhteensä julkista taloutta pyritään tasapainottamaan 5,83 miljardin euron edestä. Toki hallituskokoonpanosta riippuen painotukset voivat muuttua.
Talouskasvun tavoittelu on erittäin suositeltavaa, mutta onko realistista ajatella, että nopeampi talous -ja työllisyyskasvu kuittaa tulevalla hallituskaudella merkittävästi alijäämää?
Talouskasvu on väline luoda yhteiskuntaamme lisää hyvinvointia
Talouskasvu ei ole, eikä sen pidä tulevaisuudessakaan olla päämäärä, vaan väline tuottaa hyvinvointia. On tärkeä myös tiedostaa, että kansakunnan hyvinvointi on paljon muutakin, kuin talouskasvua. Tutkimuksissa on kuitenkin pystytty osoittamaan, että talouskasvu parantaa hyvinvointia edelleen myös Suomen kaltaisissa vauraissa maissa. Talouskasvua pitää siis edelleen tavoitella, jotta kykenemme luomaan Suomeen lisää hyvinvointia.
Talouskasvua ei saada toiveilla tai käskyillä – vaan parantamalla tuottavuutta
Talouskasvua voidaan saavuttaa joko tekemällä enemmän (=työllisyyden kasvu) tai tekemällä paremmin (=tuottavuuden kasvu). Pitkällä aikavälillä tuottavuuden parantaminen on ainut keino, jolla taloutta ja osittain myös hyvinvointia voidaan kasvattaa. Ihmisten tekemällä työn määrällä on tiukat rajat, sillä tunteja on vuorokaudessa vain 24. Lisäksi ympäristö asettaa rajat sille, miten voimme käyttää ympärillämme olevia luonnon resursseja. Meidän on siis tehtävä asioita paremmin ja kasvatettava tuottavuuttamme.
Talouskasvun palasteleminen osoittaa tuottavuuskasvun merkityksen
Ainoa tapa lisätä talouskasvua lähes rajattomasti on tehdä asioita paremmin ja uudella tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa uusien teknologioiden kehittämistä. Talouskasvu voidaan purkaa osiin tarkastelemalla erikseen tehdyn työn määrän ja työn tuottavuuden kehitystä. Matemaattisesti talouskasvu voidaan ilmaista seuraavasti: BKT/asukas = työtunnit/asukas * BKT/työtunti.
BKT asukasta kohden tarkoittaa talouskasvua, eli tuotannon määrää asukasta kohden. Työtunnit/asukas kuvastaa tehdyn työn määrää ja BKT/työtunti kuvastaa tuotannon määrää tehtyä työtuntia kohden, eli tuottavuutta. Jos tuotoksen määrä tehtyä työtuntia kohden kasvaa, saamme suuremman lisäyksen bruttokansantuotteeseen samalla työmäärällä kuin aikasemmin.
Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan Suomen talouskasvun kehitystä (BKT/asukasta) hajoitettuna kahteen osatekijään, tuottavuuteen (BKT/työtunti) ja työn määrän (työtunnit/asukas). Kuviosta nähdään, etteivät työtunnit asukasta kohden ole kasvaneet kovinkaan paljoa. Samalla kuitenkin talouskasvu on ollut merkittävää pitkällä aikavälillä. Käytännössä tehtyjen työtuntien määrä saavuttaa selkeän rajan verrattain nopeasti, mutta tuottavuuden (teknologian) kasvulla ei ainakaan oman käsityksen mukaan ole selkeitä rajoja, kunhan sitä ohjataan sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi.
Miten tuottavuutta voidaan sitten kasvattaa?
Tuottavuuden kasvu eli asioiden tekeminen paremmin, on pitkällä aikavälillä ainut talouskasvun lähde. Tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä uusia ideoita ja teknologioita, joiden avulla asiat tehdään aikaisempaa paremmin, tehokkaammin, nopeammin, vaikuttavammin tai ympäristöystävällisemmin.
Esimerkiksi kehittämällä tehokkaampia aurinkopaneeleita pystymme tuottamaan enemmän ja halvempaa energiaa, jolloin yritysten energiakustannukset alenevat. Sama teknologia todennäköisesti myös alentaa kuluttajien sähkölaskuja lisäten kansalaisten ostovoimaa. Generatiiviseen tekoälyyn perustuvien työkalujen käyttöönotto työpaikoilla mahdollistaa nopeamman ja paremman sisällön tuottamisen, jolloin työntekijän tuotos tuntia kohden kasvaa. Itsepalvelukassojen käyttöönotto kaupoissa vapauttaa työntekijöiden aikaa muihin toimintoihin. Esimerkkejä voisi luetella loputtomiin.
Kaikki luettelemani esimerkit ovat mahdollisia uusien teknologisten ratkaisujen ja ideoiden kehittämisestä ja soveltamisesta. Luettelemani esimerkit myös parantavat työn tuottavuutta, joka lisää talouskasvua. Teknologian kehitys on seurausta lähtökohtaisesti tutkimus- ja kehitystyöstä sekä innovoinnista eli TKI-toiminnasta.
Jotta talous kasvaa ja julkinen talous voidaan tasapainottaa, Suomen pitää investoida voimakkaasti TKI-toimintaan ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus.
Youssef Zad, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti
Mitä on TKI-toiminta ja miksi se on tärkeää?
TKI-toiminnalla tavoitellaan uusia keksintöjä, ratkaisuja, innovaatioita tai toimintatapoja, joiden avulla saadaan enemmän aikaiseksi samoilla tai jopa pienemmillä resursseilla. Onnistunutta TKI-toimintaa saadaan aikaiseksi yhdistämällä tarpeeksi monta osaavaa tutkijaa ja annetaan heidän käyttöönsä tarvittavat resurssit, kuten laboratoriot ja testialustat.
TKI-toiminnalla voidaan tavoitella myös sellaisia radikaaleja innovaatioita, jotka luovat kokonaan uusia toimintatapoja tai toimialoja. Esimerkkinä radikaalista innovaatioista voidaan pitää matkapuhelinten ja internetin keksimistä. Startup-yritykset toimivat usein juuri radikaalien innovaatioiden parissa, joissa onnistumisen todennäköisyys on verrattain pientä. Onnistuessaan TKI-toiminnalla saadaan aikaiseksi juuri niitä uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka kasvattavat työn tuottavuutta ja lisäävät talouskasvua.
Kertauksen vuoksi useammat isot puolueet toivovat, että talous- ja työllisyyskasvu vähentäisi julkisen talouden alijäämää keskimäärin jopa 2 miljardin euron edestä alkavalla hallituskaudella. Työllisyyttä ja työtunteja voidaan toki kasvattaa, mutta kasvun rajat saavutetaan väistämättä jossain kohtaa. Tuottavuuden kasvulla ei kuitenkaan ole selkeää rajaa. Tuottavuuskasvun vauhti riippuu pitkälti siitä, kuinka nopeasti kykenemme kehittämään uutta teknologiaa ja ideoita. Teknologian kehitysvauhtiin voidaan myötävaikuttaa sillä, kuinka paljon kykenemme investoimaan TKI-toimintaan.
Julkisen vallan on tuettava TKI-toimintaa ulkoisvaikutusten vuoksi
TKI-toimintaa harjoitetaan yrityksissä, korkeakouluissa ja julkisella sektorilla esimerkiksi tutkimuslaitoksissa. Jopa kaksi kolmasosaa TKI-toiminnasta tulee kuitenkin yrityksistä, joten yksityisen sektorin rooli on merkittävä talouskasvun osalta.
Valtiot jakavat tukea erilaisiin yritystoimintoihin. Yritystuista toimivimpien joukossa ovat niin kutsutut T&K-tuet. Syynä tähän on se, etteivät yritykset harjoita yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta riittävästi TKI-toimintaa. Vapaat markkinat epäonnistuvat ja niiden korjaamiseksi julkisen vallan on autettava yrityksiä oikeaan suuntaan.
Isoimpana syynä markkinoiden epäonnistumiselle on se, että TKI-toiminnasta syntyy ns. myönteisiä ulkoisvaikutuksia, joissa yrityksen TKI-toiminta voi esimerkiksi lisätä muiden markkinoilla toimivien yritysten tuottavuutta. Yritysten tulisi siis harjoittaa TKI-toimintaa enemmän, kuin ne tekisivät sitä vain oman voitontavoittelun perusteella ja siksi julkisella vallalla on merkittävä rooli TKI-investointien vauhdittajana.
Taloustieteen tutkimuskirjallisuus [1,2] osoittaa vahvasti, että T&K-tuilla on myönteinen vaikutus yritysten TKI-toiminnan kasvuun. Suomen T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi julkisia tukia tulee lisätä pitkäjänteisesti, sillä tutkimuskirjallisuus [3,4] osoittaa myös vahvasti, että innovaatiotoiminnalla on myönteinen vaikutus talouskasvuun pitkällä aikavälillä.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan voidaan todeta seuraavat:
- Investoinnit TKI-toimintaan lisäävät talouskasvua tuottavuuskasvun kautta.
- Yrityssektori ei oman voitontavoittelun seurauksena harjoita tarpeeksi TKI-toimintaa.
- TKI-investointeja voidaan lisätä julkisen sektorin tuella.
Kohdista a-c seuraa, että julkisen sektorin olisi tärkeää tukea yrityssektorin TKI-toimintaa, jotta talous saadaan kasvuun ja tätä kautta esimerkiksi enemmän verotuloja, joilla taataan tärkeät julkiset palvelut ja tasapainotetaan julkista taloutta. Yrityssektori tarvitsee julkisen sektorin vetoapua ja julkinen sektori ei pyöri ilman yrityssektorin tuottamaa arvonlisää. Toinen ei pärjää ilman toista, joten Oy Suomi Ab:n tulevaisuuden kannalta yhteispeli on tärkeää.
T&K-tukia kannattaa lisätä, mutta ne eivät yksistään riitä
Rahalliset T&K-tuet kuitenkin valuvat hukkaan, jos Suomessa ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa. Suomen startup-yhteisö on arvioinut, että Suomeen tarvitaan vuosien 2020-2030 jopa 50 tuhatta uutta tutkimustyöhön kykenevää työntekijää
Rahalliset panokset muutetaan innovaatioiksi vain osaavan työvoiman toimesta. Jos rahalliset T&K-tuet ovat ralliautoja, niin työvoima kuvastaa rallikuskia ja kartanlukijaa. Kisassa voittavat ne, jotka tuovat yhteen parhaat kuskit, kartanlukijat ja tehokkaimmat autot.
Lähdeviitteet:
1: Rao, N. (2016). “Do tax credits stimulate R&D spending? The effect of the R&D tax credit in its first decade.” Journal of Public Economics, 140, 1-12.Schmidheiny, K., & Slotwinski, M. (2018). Tax-induced mobility: Evidence from a foreigners’ tax scheme in Switzerland. Journal of Public Economics, 167, 293-324.
2: Agrawal, A., Rosell, C. & Simcoe, T. (2020). “Tax credits and small firm R&D spending.” American Economic Journal: Economic Policy, 12(2), 1-21.Akcigit, U., Baslandze, S. & Stantcheva, S. (2016), Taxation and the international mobility of inventors, American Economic Review 106(10), 2930-81.
3: Einiö, E., Koski, H., Kuusi, T., Lehmus, M. (2022), Innovation, reallocation, and growth in the 21st century, Publications of the Government’s analysis, assessment, and research activities 2022:1,
4: Acemoglu, D., Akcigit, U., Bloom, N., & Kerr, W. R. (2018). Innovation, Reallocation, and Growth. American Economic Review, 108(11), 3450-3491.