Hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun välinen yhteys on edelleen vahva. Kasvu mahdollistaa ihmisten työllistymisen, kuluttajien ostovoiman kohenemisen ja hyvinvointivaltion rahoittamisen. Fundamentaalista ristiriitaa kasvun ja ekologisen kestävyyden välillä ei ole, mikäli talouden toimintaa ohjataan riittävän tehokkain keinoin ympäristöystävälliseen suuntaan.
Kestävä kasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, mikä käytännössä tarkoittaa voimavarojen aiempaa tehokkaampaa ja tuottavampaa käyttöä. Tuottavuuden kasvuun vaikuttavat uusien ideoiden ja toimintatapojen käyttöönotto.
Uusi korvaa vanhan
Uusin taloustieteellinen tutkimus korostaa erityisesti uusien yritysten ja niin kutsutun luovan tuhon merkitystä tuottavuuden kasvattamisessa. Luovassa tuhossa vanhoja tuotteita, yrityksiä ja toimintatapoja poistuu markkinoilta, kun ne jäävät uusien ja tehokkaampien toimijoiden jalkoihin. Voimme puhua myös markkinoiden disruptiosta.
Viime vuosien suurimpia disruption ja luovan tuhon lähteitä on epäilemättä ollut alustatalous. Alustatalouden ideana on sähköisen markkinapaikan avulla yhdistää suuri määrä toimijoita: kuluttajia, tuottajia, kansalaisia, instituutioita ja niin edelleen. Koska markkina on internetissä, sen laajentaminen ja monistaminen on käytännössä erittäin edullista.
Alustatalousyhtiöt voivat käyttää transaktioista kertyvää dataa toimintansa optimoimiseen ja transaktioiden kasvattamiseen. Digitaalisilla alustoilla on tapana keskittyä, koska alusta on sitä houkuttelevampi mitä enemmän sillä on toimijoita.
Digitaaliset välineet ovat mahdollistaneet toimeksiantojen välittämisen tavalla, johon perinteinen työlainsäädäntö soveltuu huonosti.
Eurooppa on eturintamassa
Näistä lähtökohdista alustoilla on suuri potentiaali hyvinvoinnin ja kasvun aikaansaamiseksi. Mitä enemmän transaktioita, sitä paremmin ja tehokkaammin voimavarat kohdentuvat ja sitä vauraampia ja hyvinvoivempia kansantalouksia, eikö niin?
Itse uskon, että tämä perustarina on edelleen pätevä – vaikka julkinen keskustelu alustojen ympärillä on usein keskittynyt aika paljon ongelmiin – mahdollisiin ja todellisiin.
Euroopan unioni on etunenässä herännyt alustojen vahvaan asemaan ja markkinoiden keskittymiseen – alustoja, tekoälyä ja digitaalisia palveluja koskevaa sääntelyä tulee jatkuvasti lisää monelta eri suunnalta. Ja hyvä niin! Harva asia toimii yhteiskunnan kannalta hyvin ilman selkeitä sääntöjä ja valvontaa.
Sosiaaliturvan katvealueiden tulkitsemisen on tärkeää.
Työolot puhuttavat
Aivan erityinen keskustelun ja debatoinnin lähde ovat alustatalouden työolot. Digitaalisia alustoja kun voidaan käyttää hyvinkin erilaisten toimeksiantojen välittämiseen; sekä korkean osaamisen asiantuntijatehtävien että vähäisempää koulutusta vaativien keikkojen, kuten kuljetustehtävien. Työlakien ja sosiaaliturvan soveltuvuus digitaalisesti välitettävien keikkojen maailmaan askarruttaa monia.
Lähtökohtaisesti universaalit ja selkeät järjestelmät toimivat hyvin myös alustataloudessa. Tärkeimpiä kehittämiskohteita Suomessa ovat yrittäjän eläkejärjestelmä ja sen huomioiminen, että ihmiset voivat toimia uransa aikana monissa rooleissa, esim. yrittäjänä ja palkansaajana samaan aikaan. Näiden sosiaaliturvan katvealueiden tilkitsemisen ja järjestelmän digitaalisen toimeenpanon kehittämisen toivoisin näkeväni valmistelun kohteena.
Työlainsäädäntöä pitää uudistaa
Näiden käytännön ongelmien ratkaisemisen sijaan keskustelua käydään useammin siitä, tulisiko alustoilla työtä tekevät luokitella työntekijöiksi vai yrittäjiksi. Digitaaliset välineet ovat mahdollistaneet toimeksiantojen välittämisen tavalla, johon perinteinen työlainsäädäntö soveltuu huonosti.
Olisi sääli “kieltää” tällainen osa uutta taloutta, joka on kuitenkin luonut niin monille väylän työhön sekä mahdollisuuden parantaa omaa toimeentuloaan.
Työsuhdetta määrittäville työlaeille on oma paikkansa ja tarpeensa, mutta kaiken alustatyön pakottaminen niiden alle ei tee todellisuudelle oikeutta ja johtaisi työmahdollisuuksien vähentymiseen.
Kyselytutkimusten mukaan enemmistö alustatyötä tekevistä yrittäjistä ei myöskään toivo luokittelunsa muuttamista väkisin; he arvostavat asemaansa liittyvää vapautta ja pitävät sitä parhaana puolena alustatyössä. Tämä tulos on toistunut käytännössä kaikissa kyselyissä, kaikilla markkinoilla ja riippumatta kyselytutkimuksen teettäjästä tai tekijästä.
Politiikan tavoitteena tulisi olla, että alustatyön tekeminen sekä työsuhteessa että yrittäjänä olisi mahdollista ja että oikeudellinen raja näiden välillä saataisiin selkiytettyä. Selkiytys voi tapahtua sekä lainsäädäntöä täsmentämällä että oikeusteitse tapauskohtaisin ratkaisuin ja todennäköisesti molempia tullaan näkemään. Kestävä alustatyö on juridisesti selkeällä pohjalla, sosiaalisten turvaverkkojen piirissä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttyä.