Kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen on lisättävä tarjoamalla heille paremmat mahdollisuudet kartuttaa työkokemusta opintojen ohessa. Opiskelija jää valmistuttuaan todennäköisemmin maahan, jos hän on suorittanut harjoittelun tai lopputyön Suomessa toimivaan yritykseen ennen valmistumista. LUT-yliopiston Career-Spark -ohjelma on esimerkki toimivasta mallista. Nyt olisi sopiva hetki pohtia vastaavia malleja kaikkiin Suomen korkeakouluihin.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen kertoo, että kun vuonna 2000 korkeakouluissa aloitti yhteensä noin 1 400 uutta ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, vastaava luku vuonna 2020 oli jo 4 700.
Alla olevassa kuviossa lyhyt tilastokatsaus kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kehitykseen Suomessa. Voit siirttyä kuviosta seuraavaan painamalla nuolesta.
Hallitus tavoittelee uusien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Suomella onkin edellytykset haalia lisää kansainvälisiä opiskelijoita, sillä Oecd:n houkuttelevuusvertailussa Suomi on kolmantena korkeakouluopiskelijoiden osalta. Matala työelämän hierarkia, asiantuntijatyön itsenäisyys sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuudet tekevät suomalaisesta työelämästä houkuttelevan.
Tulijoita Suomeen näyttäisi toistaiseksi riittävän, mutta kuinka saamme heidät pidettyä valmistumisen jälkeen? Moni preferoisi työllistymistä Suomeen, mutta vain noin puolet täällä korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy. Kansainvälisten opiskelijoiden aikomuksista jäädä Suomeen on hiljattain julkaistu kyselytutkimus, jossa todetaan, että 47 % kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista pitää muuttoa Suomesta todennäköisenä.
Jos Suomeen jäisi vähintään 75 % kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista samalla kun heidän määränsä kolminkertaistettaisiin hallituksen tavoitteen mukaisesti, tarkoittaisi tämä noin 7 500 kansainvälistä korkeakoulutettua lisää työmarkkinoille joka vuosi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nettomaahanmuuton lisääminen pysyvästi 7 500 henkilöllä pienentäisi kestävyysvajetta noin miljardilla eurolla.
Suomalaisesta työelämästä on kerrottava nuorille jo opiskelupaikan hakuvaiheessa ja aivan viimeistään opintojen alkaessa. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä etenkin niille aloille, joissa osaajista on merkittävästi pulaa ja työllistyminen helppoa. Yritykset investoivat sinne, missä työvoimaa on saatavilla. Globaalisti kasvavissa startup-yrityksissä työpaikat täytetään siellä, missä kovimmat osaajat ovat. Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että työpaikat ja investoinnit muodostuvat tänne.
Korkeakoulujen rahoituslakeja voisi muuttaa siten, että ne kannustaisivat tukemaan proaktiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista työelämään. Tällä tarkoitetaan kieliopetustarjonnan laajuutta ja laatua ja muita toimia, kuten harjoittelu- ja lopputyötukea kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita työllistäville työnantajille. Esimerkkinä lopputyötuesta voisi toimia LUT-yliopiston tarjoama Career Spark, joka tukee työllistymistä sekä integroitumista suomalaiseen työelämään.
Luomalla korkeakouluihin englanninkielisiä lopputyömessuja, joissa törmäytetään yrityksiä ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, voitaisiin ratkoa yritysten rekrytointihaasteita sekä vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä.
Tekniikan akateemiset Tekin raportin mukaan lopputyönsä yritykseen suorittaneella ulkomaalaisella diplomi-insinööriopiskelijalla oli nelinkertainen todennäköisyys työllistyä valmistumisensa jälkeen verrattuna kansainväliseen tutkinto-opiskelijaan, joka teki lopputyönsä muualle kuin yritykseen.
Työnantajien on havahduttava siihen, että osaamisen monimuotoisuuteen kannattaa panostaa. Osa kansainvälisestä työvoimasta tarvitsee apua tarvittavan kielitaidon opiskeluun työn ohessa. Organisaatioiden kieli- ja rekrytointikäytänteitä kannattaakin tarkastella uusin silmin. Business Finlandin vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan kansainvälisten työntekijöiden osuuden kasvu lisää yrityksen liikevaihtoa.
Myös ammattiliittojen on avattava ovensa. Niiden tarjoamat palvelut, kuten palkkatietous, ura- ja lakipalvelut sekä yhdenvertaisen työelämän edistäminen, istuvat erittäin hyvin myös kansainvälisille nuorille. Rekrytointityötä on tehtävä avoimin mielin.
Suomeen jäävien opiskelijoiden osuuden kasvu lisäisi osaavan työvoiman tarjontaa, parantaisi huoltosuhdetta ja hyödyttäisi talouskasvua. Tavoitteen toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän tekoja kaikilta yhteiskunnan toimijoilta. Pelkän houkuttelun sijaan on kannettava vastuuta tänne muuttaneiden työoloista ja tuettava heidän työelämäyhteyksien ja -kyvykkyyksiensä vahvistumista.
Tämä teksti on alun perin julkaistu Tekniikka & Talous -lehdessä. Kirjoittajina olivat Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad ja Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter.