Hallitusohjelmassa paljon hyvää, vaikka maahanmuuttopolitiikka huolettaa
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia, joita ei ole mediassa juuri huomioitu. Vaikka hallitusohjelmasta löytyy huolestuttavia kirjauksia esimerkiksi maahanmuuton osalta, startup-yritysten kannalta valtaosa kirjauksista ainsaitsee kiitosta. Moni kirjaus halitusohjelmassa luo pohjaa Suomessa kehitetyn teknologian viennille ja globaalien haasteiden ratkaisemiselle, kuten ilmastonmuutoksen torjunnalle ja niistä on tietenkin annettava kiitosta.
Uskomme Suomen startup-yhteisössä, että hallitusohjelman ongelmallisia kirjauksia tullaan hiomaan hallituskauden aikana ja tarkastelemaan kriittisesti. Uskomme myös, että ongelmallisten kirjausten toimeenpanemista harkitaan uudelleen.
Tässä tekstissä analysoimme muutamia hallitusohjelmakirjauksia ja pohdimme niiden vaikutuksia startup-yritysten näkökulmasta.
Startup-yrityksiä koskevat hyvät kirjaukset
1. Kehitetään edelleen T&K-verokannustinta sekä kasvuyrityksille ja pk-yrityksille sopivia rahoitusmahdollisuuksia.
Pysyvän T&K-verokannustimen käyttöönotto oli mahtava uudistus Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Nykyisen verokannustimen puitteissa yritys voi tehdä varsinaisia T&K-menoja suuremmat vähennykset tulosta. Haasteena nykymallissa on, että se ei tarjoa suoraa kannustinta tappiota tekeville yrityksille, joita startup-yritykset ainakin alussa usein ovat.
Suomen startup-yhteisö on esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan, että tappiota tekevät startupit huomioitaisiin T&K-verokannustimessa. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä nykyiseen järjestelmään verohyvitysmekanismi, jonka avulla tappiota tekevä yritys voisi saada käteishyvityksen tilille perustuen verovähennyksen laskennalliseen hyötyyn, jos yritys olisi voitollinen. Verohyvitysmekanismin käyttö voitaisiin rajata nuorille yrityksille, jotta se ei pitkittäisi vanhojen yritysten poistumista markkinoilta.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan verohyvitysmekanismin säätäminen nykyiseen lainsäädäntöön voisi olla mahdollista.
Hallitusohjelmassa on myös sitouduttu toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös yritysten kannustamista T&K-menojen kasvattamiseen ja verokannustimien tuominen paremmin startup-yritysten saataville voisi olla järkevä toimenpide.
2. Hallitus parantaa kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tarkoitettuja verokannustimia pidentämällä avainhenkilölain työssäoloaikaa.
Hallitusohjelman liitteissä tarkennetaan, että ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen työskentelyaika pidennetään seitsemään vuoteen. Avainenkilöverotuksen tekeminen kannustavammaksi on ollut yksi startup-yhteisön tavotteista, sillä tutkimuskirjallisuuden mukaan verokannustimilla voidaan lisätä korkeatuloisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttoa. Juuri sellaisten henkilöiden, joita Suomi tarvitsee.
Suomen startup-yhteisö toteutti vuoden 2022 aikana selvityksensiitä, miten verokannustimet vaikuttavat maahanmuuttoon. Tulosten perusteella teimme suosituksen Suomen avainhenkilöverotuksen muuttamisesta kannustavammaksi. Esimerkiksi Tanskassa avainhenkilöverotusta vastaava verokannustin on voimassa seitsemän vuotta ja verokanta on Suomea matalampi.
Suomen startup-yhteisö on ehdottanut, että nykyistä avainhenkilöverotuksen voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja samalla verokantaa alennettaisiin nykyisestä. Verokannustimen parantaminen on tärkeää etenkin nyt, kun Suomi on laittamassa kaasua pohjaan TKI-toiminnan lisäämiseksi. TKI-toiminnan kuluista hieman yli puolet on palkkakuluja, eli käytännössä ihmisten tekemää ajatustyötä. Tarvitsemme Suomeen lyhyellä aikavälillä runsaasti uutta TKI-toimintaan kykenevää henkilöstä.
3. Viranomaisasioinnissa lähtökohdan on oltava se, että yhtä tietoa kysytään palvelun käyttäjältä vain kerran ja että koko palveluketju on saatavilla ”yhdeltä luukulta”. Hallitus toteuttaa tarvittavat kansalliset lainsäädäntömuutokset, joilla uusia teknologioita ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää täysimääräisesti julkishallinnon toiminnassa.
Kirjaus on luonteeltaan laaja ja sillä on sovellusmahdollisuuksia monissa eri palveluketjuissa. Startup-yritysten kannalta kirjausta on sovellettava maahanmuuttoprosessin sujuvoittamiseen. Tavoitteena on oltava laaja tietojen liikkumisen helpottaminen julkishallinnon ja yksityisten palveluntarjoajien, kuten pankkien, välillä.
Esimerkiksi nykyisten maahantuloprosessien aikana samoja tietoja kerätään useaan kertaan ja esimerkiksi fyysinen tunnistautuminen suoritetaan Suomen edustustossa ja pankissa asiakkuuden avaamisen yhteydessä.
Asiakkaan, eli työperäisen maahanmuuttajan kannalta, maahantuloprosessi sisältää kaikki vaiheet Migrin työluvista verokorttiin ja pankkiasiakkuudesta lasten päivähoitopaikkojen saamiseen. Asiakkaan tiedot tulisi kerätä maahantuloprosessin alkuvaiheessa sellaisella laajuudella, että se takaa mahdollisuuden asioida jokaisessa maahantuloprosessin vaiheessa digitaalisesti. Käytännössä kerralla kerätyt tiedot on luvitettava eri toimijoiden käyttöön.
Isona pullonkaulana on tällä hetkellä pankkiasiakkuuden avaaminen ja vahvaan tunnistautumiseen tarvittavien pankkitunnusten saaminen. Maahantuloprosessin alkuvaiheessa asiakas tunnistetaan fyysisesti kertaalleen ja tämän tulisi riittää muun muassa pankille asiakkaan tunnistamiseksi.
Tarvittavalla kansallisella lainsäädännöllä voidaan nopeuttaa maahantuloprosessia esimerkiksi viemällä maaliin Sanna Marinin hallituksen aikana kaavailtua digitaalisen henkilöllisyyden uudistusta.
4. Varmistetaan työn perässä Suomeen muuttavien sujuvat peruspankkipalvelut.
Suomen startup-yhteisön tavoitteena on, että maahantuloprosessin aikana tarvittavat henkilöteidot kerätään yhdellä kertaa digitaalisesti ja tieto luvitetaan kaikkien maahanmuuttoprosessissa toimivien viranomaisten ja palveluntarjoajien käyttöön. Sujuvien peruspankkipalvelujen käyttöönottaminen edellyttää sitä, että pankki saa avattua työn perässä Suomeen muuttaville henkilöille asiakkuuden nopeasti ilman fyysistä konttorikäyntiä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että pankki kykenee luotettavasti tunnistamaan asiakkaan.
Sanna Marinin hallituksen työpöydällä ollut digitaalisen henkilöllisyyden uudistus olisi voinut nopeuttaa maahantuloprosessia esimerkiksi pankkiasiakkuuden avaamisen osalta, jos digitaalisen henkilöllisyyden perusteella tarjottaisiin vahvaan tunnistautumiseen tarvittavat tunnukset. Periaatteessa pankit voisivat käyttää tätä tietoa pankkiasiakkuuden avaamiseen käyttäen digitaalisen henkilöllisyyden tarjoamaa tunnistusvälinettä asiakkaan tunnistamiseen.
Vaikka Petteri Orpon hallitusohjelmassa ei ole suoraa kirjausta digitaalisen henkilöllisyyden uudistuksen finalisoinnista, pyrimme yhteisönä myötävaikuttamaan uudistuksen nopeaan läpivientiin siten, että uudistusta hyödynnetään pankkipalvelujen sujuvaan avaamiseen työperäisesti Suomeen muuttavan henkilön osalta.
5. Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla lisätään ruokavientiä. Riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä.
Suomessa on jo nyt paljon ruokateknologia-alan toimijoita ja on selvää, että ruoantuotanto tulee mullistumaan tulevaisuudessa. Ruokateknologian avulla Suomi voi vähentää päästöjä, ehkäistä nälänhätää ja tuoda kansantalouteen vientituloja. Pelkästään Euroopassa elintarviketeollisuus yltää 1200 miljardin euron liikevaihtoon, mikä tarkoittaa isoa vientipotentiaalia Suomelle.
Ruoantuotanto vastaa globaaleista päästöistä jopa neljäosaaja siksi se onkin erinomainen kohde teknologian avulla tehtäville päästövähennyksille. Suomalaiset startup-yritykset ovat erinomainen ratkaisu toimialan innovaatioiden kaupallistamiselle.
6. Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.
Fossiilitalouden korvaaminen uusilla materiaaleilla, tuotantomenetelmillä sekä kertotalouden lisäämisellä on ympäristön ja tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Ne maat, jotka kykenevät operoimaan muutoksen aallonharjalla etenkin teknologian saralla tulevat tarjoamaan valmiit ratkaisut jälkijunassa tuleville maille. Käytännössä tämä tarkoittaa isoja vientimahdollisuuksia Suomelle.
Hallitusohjelmassa on lukuisia muita erinomaisia kirjauksia, jotka liittyvät kestävään kehitykseen, puhtaan teknologian roolin kasvattamiseen ja ympäristöystävälliseen talouskasvuun. Esimerkiksi ydinenergian ja tuulivoiman roolia tullaan lisäämään puhtaan energian tuotannossa ja luvitusprosesseja sujuvoitetaan.
Hallitusohjelmassa on selvästi tunnistettu, että puhtaan teknologian, tuotannon ja kulutuksen lisääminen Suomen ympäristökädenjälkeä kasvattamalla on erittäin hyvää liiketoimintaa.
Startup-yrityksiä koskevat huonot kirjaukset liittyvät maahanmuuttoon
1. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Säädetään laissa, että työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla.
Nämä kirjaukset ovat kasvuyrityksille ja niiden palkkaamille työntekijöille ongelmallisimmat. Käytännössä hallitus pyrkii kiristämään ehtoja, joilla työperäinen maahanmuuttaja saa jäädä Suomeen. Kirjauksen perimmäinen tarkoitus on todennäköisesti varmistaa, että työperäinen maahanmuutto pysyy työperäisenä.
Kirjausten perusteella Suomesta voidaan poistaa esimerkiksi sellainen erityisasiantuntija, joka on työskennellyt startup-yrityksessä ja taloustilanteen heiketessä yritys joutuu irtisanomaan kyseisen henkilön, eikä uutta työpaikkaa löydy määräajassa. Vaikka kyseessä on huippuosaaja, on silti mahdollista, että yksittäinen työttömyysjakso kestää yli kolme kuukautta.
Kolmen kuukauden aikarajoite työttömyydelle on kuitenkin verrattain lyhyt. Esimerkiksi Tanskassa, joka tunnetaan Pohjoismaisittain tiukasta maahanmuuttopolitiikasta soveltaa kuuden kuukauden rajaa työttömyydelle. Kirjausta tulisi ehdottomasti miettiä uudelleen ja vähintäänkin tutkia erilaisten maahanmuuttajaryhmien työttömyysjaksojen pituuksia Suomessa viimeisten vuosien aikana. Tällöin voitaisiin arvioida, kuinka montaa maahanmuuttajaa kolmen kuukauden sääntö todellisuudessa koskee.
Pelkkä kirjausken aiheuttama keskustelu on saanut monet suomalaisessa startup-ekosysteemissä työskentelevät erityisasiantuntijat takajaloilleen ja pohtimaan, haluaako Suomi heitä todella tänne.
Youssef Zad & Riikka Pakarinen