Hallitus sai eilen päätökseen vuoden 2025 talousarvion valmistelun perinteisessä budjettiriihessään. Budjettiriihen päätöksissä ei ole suuria yllätyksiä. Vuoden 2025 talousarvio on 12,2 miljardia alijäämäinen. Hallitus sopeuttaa merkittävästi taloutta, ja ilman sopeutustoimia valtionvelka olisi noin 4 miljardia enemmän kuin nyt on arvioitu.
On tärkeää, että julkinen talous saadaan Suomessa tasapainoon ja velkaantuminen loppuu. Se varmistaa pohjan tulevaisuuden hyvinvoinnille. Nyt säästöjä haetaan kuitenkin pitkälti leikkaamalla ja veroja korottamalla mm. yleisen ALV-korotuksen kautta.
“Startup-yhteisönä toivoisimme, että leikkausten rinnalla käännettäisiin katse kasvua edistäviin toimiin ja päätöksiin. Tämän tiimoilta ehdotimmekin alkuviikosta, että Suomeen perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, joka lähtisi yli puoluerajojen ja yhdessä yritysten kanssa pohtimaan oikeasti niitä muutoksia, joilla Suomesta tehtäisiin maailman paras paikka yrityksille ja osaajille ja sitä kautta uusille kasvun aloille. Suomen startup-yhteisön Visio 2040 -julkaisu pohjustaa osaltaan tätä tavoitetta ja yhteiskunnallista keskustelua” Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo.
Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät päätökset pettymys
Startup-yhteisö on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että hallitus käsittelisi työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä selkeitä parannuksia budjettiriihessään, esimerkiksi liittyen 3kk-6kk sääntöön tai päätöstä edistää ajamaamme kahden viikon palvelulupausta. Tämän osalta budjettiriihen tulokset olivat pettymys.
Maahanmuuton ja kotouttamisen osalta kotoutumiskorvausten leikkaukset vievät kehitystä väärään suuntaan, eivätkä varmasti palvele pitkällä tähtäimellä.
Budjettiriihessä jatkettiin eri sektoreiden jo aiemmin päätettyjä leikkauksia mm. toimeentuloturvaan liittyen. Myös koulutuksen sektorille kohdistettiin leikkauksia, jota voidaan hieman kritisoida. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla, tämä voi pitkällä tähtäimellä heijastua laajemminkin nuorten työllistymiseen.
Hallitus päätti hallitusohjelmassa 4 miljardin investointiohjelmasta. Budjettiriihessä tätä investointirahaa kohdistetaan runsaasti liikennehankkeisiin. Voidaan toki kysyä, kuinka tehokkaita laajamittaisemmin tämänkaltaiset paikalliset liikenneinvestoinnit ovat.
Budjettiriihessä on startupien näkökulmasta myös hyviä avauksia
Budjettiriihessä tehtiin muutamia hyviä avauksia, joihin toki olemme hyvin tyytyväisiä.
Olemme kritisoineet byrokraattisia tunnistautumis- ja pankkipalveluita. Nyt hallitus tarttuu ensimmäistä kertaa asiaan. Ulkomaalaisten erityisosaajien ja kasvuyrittäjien sujuvan maahantulon ja rekisteröinnin edistämiseen viranomais- ja pankkipalveluiden avauskanavan vahvan tunnistautumisen ympäristössä osoitetaan 1,8 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä edistysaskel, joka toki vaatii konkreettisempia toimia edistyäkseen.
Lisäksi työperäisen maahanmuuton edellytyksiä parannetaan tuloverolakiin tehtävillä muutoksilla, joilla laajennetaan työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapautta, tätä olemme myös startup-yhteisönä halunneet edistää. Hienoa, että asia konkretisoituu. Tuottavuusohjelman sopeutuksista huolimatta lupakäsittelyn vauhdittamisen toimenpiteitä jatketaan, tämä on tärkeää, samoin kun Migrin toimintamenojen turvaaminen.
Aiemmin hallitusohjelmaan kirjattu investointien verohelpotus laitetaan nyt käytäntöön. Tämä on tärkeä uudistus ympäristössä, jossa valtiot kilpailevat valtiontukielementtien kautta investoinneista. Tämä auttaa osaltaan Suomea pysymään tässä kilpailussa mukana.
Startup-yhteisön vahvasti esillä pitämiä tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä panostuksia jatketaan. Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus nousee voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin.
Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 94 miljoonalla eurolla ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Uutena avauksena kohdennetaan 9 miljoonaa euroa Business Finlandin myöntövaltuutta luovien alojen tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen.
Lisäksi varaudutaan Kajaanin supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Tämä sisältää yhteensä 18 miljoonan euron lisäpanostukset sosiaali- ja terveysalan tutkimukseen ja tuottavuuden parantamiseen. Vuonna 2025 käynnistetään myös määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelma. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta puolestaan korotetaan 15 miljoonalla eurolla.
Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja vaalikauden aikana yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Lisäpääoman avulla varmistetaan yhtiön kyky edesauttaa potentiaalisten teollisuuspoliittisten kärkihankkeiden toteutumista edistämällä myös yksityisen pääoman kanavoitumista hankkeisiin.
Investointiohjelman puitteissa tukea kohdennetaan puhtaan energian kärkihankkeisiin 140 miljoonan euron valtuutuksella. Valtuus kohdistetaan teknisiin nieluihin. Tämä on myönteistä vihreän siirtymän startupien kannalta.