Hallitus sopi budjettiriihessä muutoksista työsuhdeoptioiden verotuksen uudistukseen. Suomen startup-yhteisö kiittää hallitusta lausuntopalautteen huomioimisesta. Muutosten ansiosta uudistus palvelee aiempaa paremmin kasvuyrityksiä ja niiden työntekijöitä.
Tärkein muutos koskee tilannetta, jossa osakkeen arvo laskee option käyttämisen jälkeen. Verotusta korjataan siten, ettei työntekijä joudu maksamaan veroa voitosta, jota hän ei ole saanut.
Myös optioiden vähimmäispitoaika lyhenee 24 kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi verotuksesta tehdään konsernirakenteissa aiempaa ennakoitavampaa.
– Hallitus ansaitsee muutoksista kiitoksen. Toimivassa järjestelmässä työntekijä ei joudu maksamaan veroa voitosta, jota ei ole syntynyt. Hallitus kuunteli lausuntopalautetta ja korjasi uudistuksen vakavimman ongelman. Uudistus vastaa nyt selvästi paremmin kasvuyritysten ja niiden työntekijöiden tarpeisiin, sanoo Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Työsuhdeoptiot auttavat kasvuyrityksiä houkuttelemaan ja sitouttamaan osaajia. Nuorella yrityksellä ei useinkaan ole mahdollisuutta maksaa yhtä korkeita palkkoja kuin vakiintuneilla yrityksillä. Optiot antavat työntekijälle mahdollisuuden hyötyä yrityksen arvonnoususta ja tulla samalla yrityksen omistajaksi.
– Kasvua voidaan tukea myös uudistuksilla, joiden vaikutus julkiseen talouteen on pieni. Työsuhdeoptioiden verotuksen korjaaminen on tästä hyvä esimerkki. Seuraavaksi tarvitaan päätöksiä, joilla suomalaisiin kasvuyrityksiin saadaan nykyistä enemmän yksityistä pääomaa, Pakarinen sanoo.
Suomalaista varallisuutta sijoitetaan edelleen liian vähän uusiin, innovatiivisiin kasvuyrityksiin. Tilannetta voisi korjata verokannustimella, joka rohkaisisi sijoittamaan sijoitustuottoja uudelleen kasvuyrityksiin. Tämänkaltainen malli on käytössä mm Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
– Voimme olla todella tyytyväisiä siihen, että hallitus päätti nyt budjettiriihessä ensimmäistä kertaa tarttua asiaan ja lähteä edistämään sitä, toteaa Pakarinen.
Myös yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusrahastojen kautta tekemiä sijoituksia tulisi kohdella verotuksessa samoin kuin niiden suoria startup-sijoituksia.
Budjettiriihen päätökset osoittavat samalla, että Suomi tarvitsee lisää konkreettisia kasvutoimia. Hitaan talouskasvun oloissa tarvitaan päätöksiä, jotka parantavat yritysten kasvun edellytyksiä ja luovat uusia työpaikkoja.
– Kaikki kivet on nyt käännettävä kasvun eteen. Kasvupolitiikka vaatii uusia ratkaisuja ja yhteistyötä yli hallinnon- ja puoluerajojen. Suomen kasvun tulee olla prioriteetti numero yksi. Lippalakkiposeeramisen voisi laittaa jäihin, Pakarinen sanoo.