Työsuhdeoptioiden verotus kuntoon – avain Suomen kasvuun ja verotulojen vahvistamiseen
Selkeä ja ennustettava veromalli toisi startup-menestyksen hyödyt nykyistä useammalle suomalaiselle, vahvistaisi kotimaista omistajuutta ja helpottaisi huippuosaajien rekrytointia. Optioiden merkitys on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun suomalaisten startupien arvostukset ovat nousseet nopeasti. Nykyjärjestelmän valuvika johtaa siihen, että optioita jätetään usein merkitsemättä ja siksi myös verotuloja jää syntymättä. Kannustavampi optiomalli voisi lisätä merkintöjen määrää ja kasvattaa valtion verokertymää.
Työsuhdeoptioiden verotuksessa on kaksi keskeistä parametria, joiden kautta Suomen mallia voidaan parantaa. Näistä tärkein on verotuksen oikea-aikaistaminen.
1. Optioiden verotuksen oikea-aikaistaminen: maksetaan verot vasta, kun rahat saadaan tilille
Verotus voidaan käytännössä kohdistaa kahteen hetkeen:
a) kun optiot muunnetaan osakkeiksi, tai
b) kun osakkeet myydään ja työntekijä saa rahaa tililleen.
Suomen startup-yhteisön näkemys on, että verotuksen tulisi tapahtua vasta kohdassa b), eli silloin, kun tulo realisoituu. Tämä olisi sekä oikeudenmukaisin että taloudellisesti tehokkain verotushetki. Nykyinen Suomen malli verottaa kohdassa a), eli jo merkintähetkellä.
Se aiheuttaa kaksi ongelmaa:
- Verotetaan realisoitumatonta tuloa, ilman varmuutta siitä, että vastaava tuotto lopulta toteutuu.
- Verotettava arvo on usein epäselvä, sillä startupeilta puuttuu tyypillisesti ajantasainen arvonmääritys merkintähetkellä.
Tämä yhdistelmä luo työntekijälle tarpeettoman riskin ja kustannuksen ennen kuin hän on saanut euroakaan realisoitunutta tuloa. Liitteessä A (täysi versio) kuvataan tarkemmin ongelmaa ja ratkaisuehdotusta. Liitteessä B (täysi versio) puolestaan on esitetty käytännön esimerkki tilanteesta, jossa optioiden merkitseminen osakkeiksi on mahdotonta Suomessa.
2. Optioiden verokanta: miksi työsuhdeoptioita tulisi verottaa kokonaan pääomatulona?
Suomessa työsuhdeoptioiden verotus jakautuu nykyisin kahteen osaan:
a) merkintään asti optiot verotetaan ansiotulona, ja
b) merkintähetkestä eteenpäin arvonnousu verotetaan pääomatulona, kun työntekijä on maksanut osakkeiden merkintähinnan.
Nykyinen jako toimii kohtuullisesti teknisenä ratkaisuna. Se on kuitenkin monimutkainen, vaikeasti ennakoitava ja heikentää optioiden houkuttelevuutta kansainvälisessä kilpailussa. Esimerkiksi Viro ja Latvia, jotka ovat Index Venturesin optiovertailun kärkimaita, verottavat työsuhdeoptiot kokonaisuudessaan pääomatulona. Latvian optioverotusta on kuvattu tarkemmin Liitteessä C (täysi versio).
Kokonaan pääomatulona verotettava malli olisi selkeä, ennakoitava sekä kasvua tukeva ja tekisi Suomesta aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon niille osaajille, jotka valitsevat työpaikkansa myös omistajuuden perusteella.
Tämä ratkaisu tarjoaa kolme selkeää etua: 1) Yksinkertaisuus: verojärjestelmä on selkeämpi työntekijälle, työnantajalle ja verottajalle. 2) Kannustavuus: työntekijä hyötyy arvonnoususta samalla logiikalla kuin sijoittaja, mikä vahvistaa omistajuutta ja sitoutumista. 3) Kansainvälinen kilpailukyky: Suomi nousisi maailman houkuttelevimpien maiden joukkoon optioiden verotuksessa.
Optioiden hallintaan liittyvät rajoitukset
Suomessa työsuhdeoptioihin ei liity erityisiä lakisääteisiä hallussapito- tai myyntirajoituksia. Yritykset voivat kuitenkin itse määritellä ehtoja siitä, milloin optiot voidaan muuttaa osakkeiksi ja milloin osakkeita saa myydä. Tämä joustava malli Suomessa toimii hyvin.
On syytä huomioida, että Euroopassa moni maa tarjoaa kevyemmän verokohtelun vain, jos työntekijä sitoutuu pitämään optiot tai osakkeet hallussa tietyn vähimmäisajan. Suomalainen malli ei tätä vaadi, mutta toisaalta Suomen työsuhdeoptioiden verotus on tällä hetkellä muilta osin todella huono. Kun työsuhdeoptioiden verotusta lähdetään uudistamaan, on Suomen kannalta järkevää pitää malli mahdollisimman joustavana.
Edellinen hallitus pyrki parantamaan työntekijäomistuksen verokohtelua TVL 66 a §:n kautta, mutta kyseinen henkilöstöantimalli ei ratkaise työsuhdeoptioiden keskeisiä ongelmia. Malli sopii melko huonosti laajaan käyttöön ja on turhan jäykkä startupeille. TVL 66 a § ja sen puutteita on kuvattu tarkemmin Liitteessä D (täysi versio).
Muutosehdotukset tiivistetysti
Ehdotamme, että Suomessa työsuhdeoptioita verotetaan vasta, kun merkityt osakkeet tai optiot realisoidaan rahaksi. Lisäksi ehdotamme, että optioista saatu tulo verotetaan kokonaisuudessaan pääomatulona.
Euroopan kilpailukykyisimmissä malleissa optiotulo verotetaan pääomatulona ja vasta, kun optiot tai merkityt osakkeet realisoidaan rahaksi. Jos Suomi todella tavoittelee Euroopan kärkeä, veromallin on oltava houkuttelevampi kuin tämänhetkisillä parhailla mailla. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu Index Venturesin optioverotusvertailussa jaetulle toiseksi viimeiselle sijalle Norjan kanssa.
Kokonaan pääomatulona verotettava malli olisi selkeä, ennakoitava ja kasvua tukeva, ja tekisi Suomesta aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon niille osaajille, jotka valitsevat työpaikkansa myös omistajuuden perusteella.
Lisätiedot:
Riikka Pakarinen
Toimitusjohtaja
+358 40 593 3316
riikka@startupyhteiso.com
Youssef Zad
Pääekonomisti
+358 40 580 0833
youssef@startupyhteiso.com