Yksi keskeinen urapolku jää yhä monelle nuorelle näkymättömäksi. Kasvuyrittäjyys ei ole osa koulutuspolkua, vaikka kiinnostus yrittäjyyteen on vahvaa.
Keskustelu keskittyy usein siihen, mille alalle hakeudutaan ja missä on työpaikkoja. Vähemmälle huomiolle jää se, kuinka moni nuori näkee yrittäjyyden realistisena vaihtoehtona.
Nuoret ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Nuorten tulevaisuusraportin (2023) mukaan yli puolet yläkoulu- ja toisen asteen opiskelijoista voisi toimia yrittäjänä.
”Aiheeseen liittyy ristiriita. Yhtäältä vain noin kolmannes 15-vuotiaista tietää, mitä startup tarkoittaa. Startupien pitäisi olla esillä opinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Lisäksi startupeista tulisi olla jatko-opinnoissa oma opintokokonaisuutensa. Näin saisimme todennäköisesti uusia startupyrittäjiä vauhdittamaan Suomen talouden kasvua”, sanoo Suomen startup-yhteisön yhteiskuntasuhde- ja viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen.
Yrittäjyyspolku ei ole Suomessa osa koulutusjärjestelmää. Moni nuori ei opintojensa aikana kohtaa sitä, mitä startup-yrittäjyys käytännössä tarkoittaa tai miten siihen voisi itse lähteä mukaan. Ilman tätä ymmärrystä yrittäjyys jää helposti etäiseksi vaihtoehdoksi.
Osa oppilaitoksista tekee jo hyvää työtä yrittäjyyden edistämisessä, mutta aiheen esille tuominen vaihtelee paljon, eikä tavoita kaikkia nuoria. Siksi yrittäjyys ja kasvuyrittäjyys eivät näyttäydy monelle selkeänä vaihtoehtona muiden koulutuspolkujen rinnalla.
Startup-ekosysteemi kasvaa Suomessa nopeasti, ja sen merkitys taloudelle kasvaa samalla. Tämä tekee uusien yrittäjien synnystä entistä tärkeämpää. Suomessa toimii noin 4 200 startuppia, ja vuonna 2023 niiden osuus bruttokansantuotteesta oli noin yksi prosentti. Osuuden arvioidaan kuitenkin nousevan jopa neljään prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaisi samaa tasoa kuin Nokian merkitys Suomen taloudessa sen huippuvuosina.
Koulutuksen on elettävä ajassa
Nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavat tällä hetkellä monet tekijät. Nuorten taloudelliset huolet ovat lisääntyneet, työelämään siirtyminen on vaikeutunut ja koulutuspolut koetaan aiempaa kuormittavammiksi. Samalla nuoriin kohdistuvat paineet ovat kasvaneet, kun vastuu omista valinnoista korostuu entistä enemmän.
Tuoreessa Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportissa nostetaan esiin tarve tarkastella korkeakoulutuksen opiskelijavalintoja. Nykyinen järjestelmä pakottaa nuoret tekemään sitovia uravalintoja varhaisessa vaiheessa. Mahdollisuus valita pääaine myöhemmin voisi lisätä joustavuutta, helpottaa oikean alan löytämistä ja vahvistaa myös nuorten hyvinvointia. Tämä voisi osaltaan lisätä myös naisten hakeutumista teknologia-aloille.
”Teknologia-aloilla sukupuolijakauma on edelleen vinoutunut. Moni nuori nainen ei viihdy opinnoissa, joissa on selvä miesvalta, ja päätyy vaihtamaan alaa. Tarvitsemme kuitenkin lisää vahvoja osaajia, ja se tarkoittaa, että tarvitsemme myös naisia nykyistä enemmän näille aloille”, sanoo Tiittanen.
Samaan aikaan tekoäly muuttaa nopeasti työn sisältöä. Nuoret pohtivat, millaisia työpaikkoja tulevaisuudessa on tarjolla ja miten oma osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin. Samalla osa tyypillisistä aloitusvaiheen työpaikoista on jo muutoksessa tai katoamassa.
Tekoälyyn liittyvä keskustelu painottuu usein riskeihin, vaikka siihen liittyy myös merkittäviä mahdollisuuksia. Nuoret tulevat tarvitsemaan yhä enemmän valmiuksia työskennellä yhdessä tekoälyn kanssa.
”Tekoäly madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Yrityksen perustaminen, tuotteen kehittäminen ja kansainvälinen skaalaaminen on monin tavoin aiempaa helpompaa. Yksittäinen ihminen tai pieni tiimi pystyy tekemään asioita, jotka aiemmin vaativat enemmän resursseja”, sanoo Tiittanen.
Teknologinen murros muuttaa myös sitä, millaisia valmiuksia nuoret tarvitsevat. Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että uusia tuotteita ja yrityksiä voidaan rakentaa aiempaa nopeammin ja pienemmillä resursseilla. Tämän tunnistaminen eri koulutusaloilla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeää. Muuten on riskinä, että Suomeen syntyy vähemmän uusia yrityksiä ja sen myötä myös vähemmän kasvua.
Lähteet:
Business Helsingin tutkimus 9.-luokkalaisten näkemyksistä startup-yrittäjyydestä (2023)
NYT Nuorten tulevaisuusraportti (2023)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportti: Nuorten tulevaisuususko horjuu – millaisia toimia nyt tarvitaan? (2026)