Vaarana on, että suurin taloudellinen hyöty syntyy muualla ja jatkamme ikuista leikkauspolitiikan kierrettä, kirjoittaa vieraskolumnisti Youssef Zad.
Hidas talouskasvu ja julkisten menojen nousu ovat ajaneet Suomen tilanteeseen, jossa julkisen talouden tasapainottamiseksi on tarjolla vuosi vuodelta vaikeampia vaihtoehtoja. Valtiovarainministeriöstä on arvioitu, että ensi vaalikauden sopeutustarve on niin suuri, ettei esimerkiksi eläkkeitä, koulutusta tai maanpuolustusta voida enää automaattisesti suojata leikkauksilta.
Kun elämme vuodesta toiseen yli varojemme, korjausliikkeet ovat väistämättömiä. Vuonna 2027 alkavalla hallituskaudella julkista taloutta on tasapainotettava arviolta yli 10 miljardilla eurolla. Uudet EU-säännöt kiristävät tilannetta entisestään. Keväällä 2027 päätettävien toimien on vahvistettava julkista taloutta jo seuraavan vaalikauden aikana riippumatta suhdanteista tai muista ulkoisista tekijöistä.
Käytännössä sopeutus on tehtävä menoja leikkaamalla tai veroja kiristämällä. Näin suuri kokonaisuus on valtava urakka, etenkin kun sopeutustoimilla on usein lyhyellä aikavälillä talouskasvua heikentäviä vaikutuksia. Veronkiristykset voivat jarruttaa kulutusta ja heikentää työnteon kannustimia, ja yritystukien leikkaukset voivat lisätä työttömyyttä lyhyellä aikavälillä. Julkinen talous on saatava uskottavalle uralle, mutta pelkkä sopeutus ei Suomea pelasta. Kestävä hyvinvointi syntyy lopulta talouskasvusta.
Kasvu rakentuu tuottavuudesta, teknologiasta ja uusista yrityksistä. Startupit ovat yksi harvoista sektoreista, joissa Suomella on realistinen mahdollisuus nopeaan tuottavuus- ja vientikasvuun. Ne työllistävät jo yli 40 000 ihmistä ja tuovat merkittävästi uusia vientituloja. Olemme todennäköisesti nähneet vasta osan niiden potentiaalista. Siksi kysymys ei ole vain siitä, miten syntyy uusia kasvuyrityksiä, vaan siitä, miten Suomi pystyy sitomaan niiden arvonluonnin ja omistajuuden tänne myös kasvuvaiheessa.
”Kestävä hyvinvointi syntyy lopulta talouskasvusta.”
Ouran siirtyminen Yhdysvaltoihin on tästä konkreettinen muistutus. Kun yritys kasvaa globaaliksi alansa johtajaksi, Yhdysvallat tarjoaa usein houkuttelevamman toimintaympäristön. Taustalla ovat suuremmat ja yhtenäisemmät markkinat, syvemmät pääomamarkkinat sekä selkeämmät omistajuuden ja riskinoton kannustimet.
Yksi esimerkki suomalaisesta rakenteellisesta heikkoudesta on työsuhdeoptioiden verotus. Suomessa optioita verotetaan jo silloin, kun ne muutetaan osakkeiksi, vaikka työntekijä ei saa käteistä. Käytännössä vero maksetaan ennen kuin tulo on realisoitunut, mikä lisää riskiä ja heikentää työntekijäomistuksen houkuttelevuutta. Monissa kilpailijamaissa verotus tapahtuu vasta osakkeiden myynnin yhteydessä. Tällaiset yksityiskohdat vaikuttavat siihen, minne omistajuus ja arvonluonti lopulta asettuvat.
Ilman kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia vaarana on, että Suomi kantaa varhaisen vaiheen riskin ja synnyttää innovaatiot, mutta suurin taloudellinen hyöty syntyy muualla ja jatkamme ikuista leikkauspolitiikan kierrettä.
Kirjoittaja on Suomen startup-yhteisön pääekonomisti.