Yhden osaajan tarina – miten sopeutua Suomeen englannin kielellä

Jaa X LinkedIn Facebook

Kanadalaisen Sophie Michaudin periksiantamattomuus auttoi häntä löytämään nykyisen työpaikkansa sisältömarkkinoijana Supermetricsillä – mutta matka nykypisteeseen, vakituiseen työpaikkaan ja Suomeen kotina, oli kaikkea muuta kuin suoraviivainen.

Sophie Michaudin LinkedIn-seinällä tapahtuu paljon. Jo yksi vilkaisu vilkkaaseen somekeskusteluun riittää huomaamaan, että Suomella on ongelma maassamme jo asuvien kansainvälisten osaajien työllistämisessä. Vaikka kansainvälisestä osaajapulasta puhutaan mediassa laajalti, vaikuttaa siltä, että uran rakentaminen Suomessa osoittautuu monelle osaajalle käytännön tasolla haastavaksi. Tarinat valoisista kesäöistä, tuhansista järvistä ja työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasapainosta eivät kanna pitkälle, jos työnhaku on heti alussa mahdottoman hankalaa.

Ennen Suomeen muuttoaan Sophie oli opiskellut yliopistossa antropologiaa ja ehtinyt tehdä uraa rahoituksen sekä kirjanpidon parissa. Hän tapasi puolisonsa – suomalaisen insinöörin – kotikaupungissaan Montrealissa. Vaikka ensimmäinen Suomen-vierailu osui aivan erityisen kylmälle juhannusaatolle, pariskunta alkoi suunnitella muuttoa Suomeen. He muuttivat Suomeen vuonna 2016 mentyään naimisiin ja saatuaan ensimmäisen lapsensa.

Vietettyään ensimmäisen vuotensa Suomessa kotona lapsensa kanssa Sophie päätti opiskella lisää. Haasteeksi osoittautui englannin kieli.

”Suomessa ei vuonna 2016 ollut tarjolla paljon englanninkielisiä ohjelmia, ja hyvä suomen kielen taito oli edellytys suurimmassa osassa mielenkiintoisista ohjelmista, joihin olisin halunnut hakea”, Sophie sanoo.

Sophie päätyi Metropolia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta. Tutkintoon kuuluvan harjoittelujakson etsiminen osoittautui piinallisen vaikeaksi – ja myös eräänlaiseksi vedenjakaksi Sophien uralle Suomessa. 
“Kylmistä lähestymisistä” tarinallisen henkilöbrändin rakentamiseen

Vaikka Sophie oli työskennellyt rahoituksen ja kirjanpidon parissa jo vuosia, palkattomankin työharjoittelun saaminen tuntui mahdottomalta tehtävältä Suomessa.

“Ongelma ei ollut siinä, että minulla ei olisi ollut tarpeeksi kokemusta kirjanpidosta, mutta koska kokemukseni ei ollut Suomesta, he ajattelivat, että minut pitää kouluttaa hommaan kädestä pitäen – vaikka olin työskennellyt Kanadan suurimmassa pankissa! En saanut vastausta edes palkattomasta sosiaalisen median harjoittelupaikasta maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista edistävältä järjestöltä – se oli jo ironista.”

Sophie teki kaikkensa. Hän verkostoitui, kävi uramessuilla ja hakijatapahtumissa ja lähetti viisikymmentä hakemusta kahdessa kuukaudessa. Kuten Sophien LinkedIn-profiilissaan julkaisema kyselypaljastaa, yli puolet kansainvälisistä osaajista etsii ensimmäistä oman alansa työpaikkaa Suomessa monien kuukausien tai jopa vuosien ajan.

“Aloin lopulta ymmärtää, että se ei johdu minusta, eikä aina välttämättä edes yrityksistä – cold applying,kylmä lähestymistapa, ei vain tunnu toimivan täällä”, Sophie sanoo.

Samaan aikaan hän alkoi profiloitua aktiivisena keskustelijana LinkedInissä.

“En tarkoita tällä aktiivisuudella sitä, että olisin alkanut ottaa yhteyttä rekrytoijiin, vaan aloin käyttää paljon aikaa sellaisen tarinallisen sisällön luomiseen, joka esitteli osaamistani. Samalla aloin verkostoitua samanhenkisten ammattilaisten kanssa, oppia lisää suomalaisista yrityksistä ja paikallisen startup-ekosysteemin toiminnasta.”

Tämä henkilöbrändin rakentaminen oli Sophien ponnahduslauta suomalaisen startup-ekosysteemin pariin.

”Olin jo tavannut pääomasijoitusyhtiö Icebreaker.vc:n Lasse Lehtisen osana opiskeluitani järjestämässäni pitchaustapahtumassa, kun tutustuin hänen kollegaansa Mari Luukkaiseen LinkedInin välityksellä. Pian sain tietää päässeeni mukaan Icebreakerin kasvuhakkerointiin keskittyvään koulutusohjelmaan. Sitä kautta päädyin suorittamaan työharjoitteluani Flowhaven-nimisellä startupille growth marketingin parissa.

Niin ikään nykyinen Sophien nykyinen työpaikka Supermetrics tuli hänelle tutuksi LinkedInin yhteisön kautta: hän oli aiemmin keskustellut Supermetricsin tiimin kanssa markkinointiin liittyvistä asioista auttaessaan Flowhavenia rakentamaan markkinointitiimiä.

Onko startup-kuplan ulkopuolella elämää?

Sophie on tuntenut itsensä kansainvälisenä osaajana tervetulleeksi pääkaupunkiseudun startup-piireihin. Koska useimmat startupit pyrkivät nopeaan skaalautumiseen, ne rakentavat kasvuaan alusta alkaen kansainväliselle pohjalle.

“Heillä ei oikeastaan ​​ole muuta vaihtoehtoa kuin palkata ulkomaalaisia, sillä startupit haluavat olla kansainvälisiä alusta alkaen eikä niillä ole vielä usein tunnistettavaa työnantajabrändiä, jolla houkutella työntekijöitä. Se on hienoa, mutta startupissa työskentely voi olla epävakaalta tuntuva valinta. Entä jos yritys menee nurin? Jos olet hieman vanhempi ja perheellinen, startupissa työskentely voi olla hyvin stressaavaa,” Sophie miettii.

”Pk-yritykset sen sijaan ovat täysin ulkomaalaisten ulottumattomissa. Jos he etsivät kansainvälistä työntekijää, se on yleensä erittäin spesifiä roolia varten, jossa on kyse nimenomaan ulkomaalaisen kielitaidosta.”

Sophie kokee kaiken jälkeenkin olevansa yksi onnekkaista. Hänellä on suomenkielinen puoliso, mieluisa työpaikka ja ystäviä.

Mutta pääkaupunkiseudun startup-ekosysteemin ei pitäisi olla ainoa paikka, jossa kansainväliset osaajat tuntevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi.

”Aluksi toivoin pääseväni töihin HR-tehtävien pariin, mutta Suomen työoikeuden kurssia ei ollut tarjolla englanniksi, koska itse laki on suomeksi. Kanada ei tietenkään ole täydellinen maa, mutta siellä diversiteetti on normi. Ei yksityisillä yrityksillä ole varaa sanoa, että he toimivat vain yhdellä kielellä.”

Sophien suosituksia

Startupit, rakentakaa ajattelutavastanne kansainvälinen alusta alkaen

Supermetrics on loistava työpaikka. Yritys on hyvin monimuotoinen heidän kansainvälisen työkulttuurinsa vuoksi. Kaikkien startup-yritysten olisi hyödyllistä rakentaa ajattelutavastaan kansainvälistä alusta alkaen – vaikka heillä olisi vain yksi kansainvälinen työntekijä.

Tällainen ajattelutapa näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki sopimukset, prosessien kuvaukset ja muut tärkeät dokumentit ovat helposti saatavilla myös englanniksi. Vaikka startupin työkieli olisikin edelleen suomi, tällä tavalla yritys on jo valmis ensimmäiseen kansainväliseen rekrytointiinsa ja uuden englantia taitavan henkilön on helpompi sujahtaa mukaan tiimiin. Työkieli kannattaa myös viimeistään englantia puhuvan tiimiläisen myötä kääntää englanniksi.

Diversiteettikonfliktien ymmärtäminen ja lieventäminen on tärkeää

Oletetaan, että tarvitset tiimin, johon kuuluvat insinööri, suunnittelija ja markkinointihenkilö. Mitä luultavimmin näillä kolmella eri ammatillisen taustan omaavalla henkilöllä on hyvin erilainen lähestymistapa annettuun tehtävään, ja tämä on omiaan aiheuttamaan heidän välilleen konfliktitilanteita.

Tällaisten henkilökohtaisten konfliktien syiden ymmärtäminen ja lieventäminen on avain onnistuneeseen yhteistyöhön erilaisten ihmisten välillä. Kun yritys lähtee tavoittelemaan uusia markkinoita, kyse ei ole vain kielen ymmärtämisestä – se on vain jäävuoren huippu. Kieli on sellainen eroavaisuus, jonka havaitsemme. Helpommin havaitsevematta jäävät erilaiset kulttuuriset sensitiivisyydet. Ne on juurrutettava päätöksenteon, työkulttuurin ja prosessien ytimeen. Konflikteja tulee aina olemaan monimuotoisissa ympäristöissä, koska olemme erilaisia. Ja se on okei.

Jos haluat saada aikaan todellista innovaatiota, tarvitset erilaisia ​​näkökulmia, mikä taas synnyttää ristiriitoja. Ne on vain käsiteltävä mahdollisimman rakentavasti ja ymmärtäen, etteivät ne ole henkilökohtaisia.

Pääomasijoittajat, auttakaa portfolioyrityksiänne ratkaisemaan pieniäkin ongelmia

Mitä tulee kansainvälisen työvoiman palkkaamiseen, pääomasijoittajat voivat auttaa portfolioyrityksiään hyvin pieniltäkin tuntuvissa asioissa. Ongelmana voi hyvinkin olla se, että kaikki yrityksen dokumentaatio ja sopimuspohjat ovat suomenkielisiä. Korjaa ongelma helposti luomalla yrityksille englanninkieliset sopimuspohjat. Näin näet myös, onko yrityksen ongelma ratkaistavissa tällaisten palveluiden tarjoamisella vai ovatko diversiteettiasioihin liittyvät ongelmat syvemmällä.

Pääomasijoitusyhtiöt voivat myös auttaa luomalla siltoja kansainvälisten osaajien ja portfolioyritystensä välille esimerkiksi tarjoamalla matchmaking-palveluita. Heillä on myös yritykset hyvin tuntevana tahona parempi kyky arvioida, millainen hakija sopisi mihinkin kuin ulkopuolisella rekrytoijalla.

Kansainvälinen osaaja, ole avoin muutokselle

Antropologian opiskelun etu oli se, että en koskaan ollut suuntautunut vain yhdelle uralle. Minun on siten ollut helpompaa mennä virran mukana ja olla avoin monenlaisille mahdollisuuksille.

Koska TE-toimiston palvelut eivät juurikaan ole avuksi korkeasti koulutetuille työnhakijoille, tilanne voi välillä tuntua hankalalta. Yritä olla niin joustava kuin voit ja laittaa egosi syrjään silloin kuin se vain on mahdollista.

Cold applying -lähestymistavalle on vaihtoehtoja. Minulle se oli henkilökohtaisen brändin rakentaminen LinkedInissä, tarinallisen sisällön luominen ja verkostoituminen. LinkedIn on loistava paikka oppia lisää eri toimialoista ja työyhteisöistä Suomessa. Minulle Supermetrics on ollut nappivalinta – työfilosofiaani voisi kuvailla lauseella just get it done, joka sopii startup-maailmaan hyvin.

Yritä olla keskittymättä liikaa aiempaan taustaasi ja siihen, mikä on aiemmin ollut “sinun juttusi”. Kaiken avain on hyväksyä se, että saatat löytää itsesi tekemästä jotakin aivan muuta, eikä se ole välttämättä huono asia. Se, että olet kouluttautunut tietylle alalle, ei tarkoita sitä, ettet kykenisi tekemään jotakin muuta sinua kiinnostavaa.

Suunnitelmien muuttaminen voi olla myös positiivinen asia. Ja vaikka se voi olla vaikeaa, muista, että et ole yksin – etkä luultavasti voi vielä edes kuvitella, millaisia asioita tulevaisuus tuo mukanaan. Ja kun sitten aikanaan katsot taaksepäin, olet varmasti ylpeä matkastasi.