Suomessa toimivien startupien ja startup-lähtöisten yritysten taloudellinen merkitys on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tässä analyysissä tarkastellaan startupien merkitystä Suomen työmarkkinoille Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla.
Startup-yritykset ovat erityisen kiinnostavia isojen rahoituskierrosten ja nopeiden kasvupyrähdysten aikana. Startupeja kuitenkin tutkitaan systemaattisesti melko vähän, eikä niistä ole saatavilla paljoa rekisteriaineistoihin pohjautuvia tutkimuksia tai tilastollisia selvityksiä.
Ansiokkaita rekisteriaineistoihin pohjautuvia julkaisuja löytyy esimerkiksi Kotiranta, Pajarinen & Rouvinen (2016) tutkimuksesta, jossa tarkastellaan suomalaisten startupien ominaispiirteitä ja vaikutuksia työllisyyteen. Hurri, Kotiranta, Maliranta, Nurmi, Pajarinen, Rouvinen & Sadeoja (2018) tutkimuksessa puolestaan tarkastellaan startupien roolia Suomen taloudessa laajasti. Tutkimusten perusteella startupien kontribuutio kansantalouteen näkyy nopean kasvun aikaan etenkin työllisyydessä. Lisäksi työllisyyden nopeimmat kasvupyrähdykset nähdään startupien ensimmäisten toimintavuosien aikana.
Suomen startup-yhteisön keskeisiin tavoitteisiin kuuluu uudenlaisen datan ja tiedon tuottaminen startup-kentästä. Tämä analyysi on askel kohti systemaattisempaa tiedontuotantoa, jolla Suomen startup-yhteisö pyrkii lisäämään olemassa olevaa tietopohjaa startupeista ja niiden vaikutuksista talouteen. Tutkimus- ja selvityshankkeita varten Suomen startup-yhteisö on kerännyt listan Suomessa toimivista startupeista, joka yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin tutkimusluvan nojalla. Tilastokeskuksen datan avulla rakensimme yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston, jossa startupit ja niiden työntekijät on linkitetty toisiinsa. Tutkimusaineiston avulla pystymme tarkastelemaan muun muassa sitä, kuinka paljon ja millaista työvoimaa startupeissa työskentelee.
Akateemisissa tutkimuksissa on jo pitkään käytetty rekisteripohjaisia aineistoja, mutta Suomen startup-yhteisö pyrkii tarkentamaan jatkossa startupeista tehtävää tutkimusta etenkin tekemällä aiempaa parempaa rajausta siitä, mitkä yritykset todella ovat startupeja.
Lähtökohtaisesti määrittelemme startup-yrityksen nuoreksi ja innovatiiviseksi yritykseksi, jolla on skaalautuva tuote tai palvelu ja joka tähtää globaaliin kasvuun. Emme aseta tiukkaa rajaa startupin perustamisvuodelle, vaan arvioimme yrityksen liiketoiminnan luonnetta.
Kokosimme alkuperäistä listaa suomalaisista startupeista yhteistyössä Business Finlandin, Business Finland Venture Capitalin, Suomen Teollisuusijoituksen (Tesi) ja Startup Finland ry:n kanssa. Lopullinen lista startupeista kuitenkin validoitiin Suomen startup-yhteisön toimesta. Alkuperäisessä yrityslistassa oli noin 5 300 y-tunnusta, joista lopulliseen startuplistaan valikoitui 2768 yritystä.
Työllisten määrä startupeissa on kasvanut nopeasti
Vuonna 2013 startupit työllistivät noin 8 000 henkilöä ja vuoteen 2021 työllisten määrä oli kasvanut jo yli 31 000 henkilöön. Startup-ekosysteemin rooli Suomen työmarkkinoilla on kasvanut merkittävästi, ja se edustaa nykyisin enemmän kuin pelkästään innovatiivisten pienten yritysten rypästä. Kyseessä on keskeinen toimiala Suomen työmarkkinoille ja talouskasvulle.
Kuviossa 1 on havainnollistettu työllisten määrää Suomessa toimivissa startupeissa. Kuviosta havaitaan selvästi, kuinka työllisten määrä startup-yrityksissä on kasvanut voimakkaasti vuosien 2013–2021 välillä. Työllisten määrän kasvu startup-yrityksissä ei näytä myöskään hidastuneen tarkastelujaksolla.
Kuvio 1: Työllisten määrä Suomalaisissa startup-yrityksissä (Suomen startup-yhteisö, Tilastokeskus, 2024)
Startup-yritysten määrä kasvaa, mutta aiempaa hitaammin
Lopullinen Tilastokeskukselle toimitettu lista sisälsi 2 768 startupin y-tunnusta. Rekisteriaineistosta löytyi osumia yhteensä 2 260 y-tunnukselle. Tämän analyysin kirjoitushetkellä vuosi 2021 oli tuorein ajanhetki, jolle rekisteriaineistoista kyettiin rakentamaan yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto. Lopullisesta 2 260 startupista 1 841 oli aineistossa vuonna 2021. On syytä huomioida, että osa startupeista on lopettanut toimintansa tarkastelujaksolla, kun taas osa startupeista oli sen verran uusia, ettei niistä vielä löytynyt rekisteritietoja.
Kuviossa 2 havainnollistetaan aktiivisena olevien startup-yritysten määrää vuosien 2013–2021 välillä. Kuviosta nähdään selvästi aktiivisten startup-yritysten määrän kasvu tarkastelujaksolla. Samalla kuitenkin voidaan selvästi todeta, että uusia startupeja syntyi vähemmän 2019–2021.
Kuvio 2: Toiminnassa olevien Startupien määrä tutkimusaineistossa vuosittain (Suomen startup-yhteisö, Tilastokeskus, 2024)
Suomessa toimivien startup-yritysten määrä on kasvanut jokaisena vuonna tarkastelujaksolla, vaikkakin hidastuvaan tahtiin. Helsingin Sanomat uutisoi jo vuonna 2023 perustettujen startup-yritysten vähenemisestä. Vaikka startupien määrän kasvu onkin hidastunut, ei vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa työllisten määrän kasvussa ainakaan vielä.
Analyysin kuviosta 1 havaittiin, että työllisten määrän kasvu ei näyttäisi hidastuneen tarkastelujaksolla. On kuitenkin mahdollista, että uusien startupien vähentyminen voisi vaikuttaa työllisyyden kasvuun 5–10 vuoden viiveellä. Viive työllisyysluvuissa johtuu siitä, että monella startupilla useita vuosia ennen kuin henkilöstömäärää aletaan skaalata merkittävästi suuremmaksi. Vuosien 2020 ja 2021 aikana vähentynyt uusien startupien määrä näkyy vasta monen vuoden päästä uusien sektorin uusien työllisten määrissä.
Yhtäkään startup-yritystä ei rakenneta ilman kansainvälisiä osaajia
Startup-yritykset ovat kansainvälisiä yrityksiä ja monesti usein ne avaavat toimipisteitä Suomen ulkopuolelle kilpaillakseen osaavasta työvoimasta. Parhaiden tiimien rakentaminen tarkoittaa sitä, että osaajia on pakko rekrytoida paljon myös ulkomailta.
Suomen startup-yhteisö on pitänyt esillä ulkomaisen työvoiman tärkeyttä. Mutta kuinka paljon startupit työllistävät ulkomaalaistaustaisia Suomessa? Yhdistelemällä dataa eri rekisterilähteistä voimme tarkastella startupeissa työskentelevien henkilöiden syntyperää. Määrittelemme tässä analyysissä ulkomaalaistaustaiseksi kaikki sellaiset henkilöt, jotka eivät ole Suomessa syntyneitä suomalaistaustaisia henkilöitä Tilastokeskuksen rekisteridatan perusteella.
Tekemämme tarkastelun pohjalta näyttäisi siltä, että jopa yksi viidestä työntekijästä startupeissa ei ole syntyperältään täysin suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten osuus vuonna 2021 oli yli 21 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli vain 11 prosenttia. Kasvua tarkasteluvälillä on siis ollut yli 10 prosenttiyksikköä. Jos tarkastelu tehdään määrittelemällä ulkomaalaistaustaiseksi vain ulkomaan kansalaiset, oli heidän osuutensa vuonna 2013 6,1 prosenttia ja vuonna 2021 16,3 prosenttia.
Kuviossa 3 havainnollistetaan Suomessa toimivissa startup-yrityksissä työskentelevien ulkomaalaistaustaisten osuutta vuosina 2013–2021. Kuviosta nähdään selvästi, että ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut jokaisena vuonna tarkastelujaksolla.
Ulkomaalaistaustaiset ja maahanmuuttajat ovat tilastojen valossa merkittävä osa startup-yritysten toimintaa Suomessa ja siksi myös maahanmuuttopolitiikka on keskeisessä roolissa suomalaisten startupien menestyksessä. Mitä enemmän työvoimaa on saatavilla, sitä menestyksekkäämpiä startupeja Suomessa rakennetaan.
Kuvio 3: Ulkomaalaistaustaiset startupeissa vuosina 2013–2021 (Suomen startup-yhteisö, Tilastokeskus, 2024)
Startupeissa työskentelee paljon tutkijoita
Henkilöstömäärien ja syntyperätietojen lisäksi tarkastelimme, millaisilla koulutustaustoilla startupeissa työskennellään. Havaitsimme, että startupit työllistävät runsaasti tutkijakoulutuksen saaneita, eli tohtoreita ja lisensiaatteja. Kuitenkin tutkijakoulutuksen saaneiden osuus koko sektorilla on pysynyt verrattain tasaisena yli ajan.
Kuviossa 4 havainnollistetaan tutkijakoulutuksen saaneiden määriä Suomessa toimivissa startup-yrityksissä vuosina 2013–2021. Tutkijakoulutuksen saaneiden määrä oli vuonna 2013 275, mutta vuoteen 2021 mennessä määrä oli noussut jo 1 141 henkilöön. Tutkijakoulutuksen saaneiden osuus startupien työvoimasta on kuitenkin pysynyt melko vakaana noin 3,5 prosentin tuntumassa.
Kuvio 4: Tutkijakoulutuksen saaneiden määrä ja osuus startupeissa (Suomen startup-yhteisö, Tilastokeskus, 2024)
Yhteenveto
Suomessa toimii entistä isompi joukko startupeja, joiden merkitys työmarkkinoille on kasvanut huomattavasti enemmän, mitä yritysten määrän kehityksestä voisi päätellä. Ulkomaalaistaustaisten osuus suomalaisten startupien työvoimasta on kasvanut merkittävästi tarkastelujaksolla, mikä kielii kansainvälisten osaajien tärkeydestä suomalaisille startupeille. Lisäksi havaitsemme, että tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on kasvanut lähes samassa suhteessa muun työvoiman kehityksen kanssa.