Olen pitkään ollut kiinnostunut uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista. Suomen startup-yhteisössä saan seurata läheltä yrityksiä, jotka etsivät ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten päästöjen vähentämiseen. Uskon, että teknologiaa kehittämällä maailma on pitkässä juoksussa parempi paikka kaikille.
Ei tarvitse katsoa kauas historiaan, nähdäkseen hyviä asioita, joita saimme aikaan teknologian avulla.
Ratkaisuja puhtaaseen siirtymään
Rokotteet vähensivät lapsikuolleisuutta ja ilmastointilaite lisäsi asumismukavuutta. Matkapuhelimien avulla voimme kommunikoida toistemme kanssa välimatkoista huolimatta ja lentokoneella matkustamme nopeasti maiden välillä. Monet teknologiat ovat jo niin itsestäänselvyyksiä, ettemme erityisesti arvosta niitä.
Tiedostan, ettei teknologian tuomat muutokset ole pelkästään positiivisia. Sosiaalisen median mahdollistama informaatiovaikuttaminen on aito ongelma. Lyhyellä aikavälillä disruptiivinen teknologia saattaa tuhota kokonaisia toimialoja syösten ihmisiä työttömyyteen, jolloin on tärkeää, että yhteiskunnassamme ylläpidetään verotulojen avulla kattavia turvaverkkoja. Pitkällä aikavälillä teknologian kehittämisen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Maat, joissa globaaleja haasteita ratkovat teknologiat kehitetään, hyötyvät verotulojen ja tuottavuuden kasvusta. On syytä toivoa Suomen olevan maa, jossa merkittävä osa näistä teknologioista kehitetään ja kaupallistetaan. Tämän hetken yksi akuutein haaste on puhtaan siirtymän toteuttaminen. Monet startupit pyrkivät kehittämään teknologioita, jotka vähentävät päästöjä ilman kulutuksen vähentämistä. Kulutuksen vähentäminen on toki vaihtoehto, mutta Ideaalitilanteessa voisimme kasvattaa kulutusta ja samalla leikata päästöjä.
Monet länsimaat ovat jo nyt tilanteessa, jossa bkt:lla mitattu kulutus kasvaa ja päästöt vähenevät.
Suomella yhä hyvät mahdollisuudet
Suomalaiset startupit, kuten Sulapac ja Paptic kehittävät muovia korvaavia materiaaleja, vähentäen päästöjä ja mikromuovien päätymistä luontoon. Volare, Solar Foods ja Enifer leikkaavat ruoantuotannon päästöjä merkittävästi. Carbo Culture ja Carbofex sitovat hiiltä jätteestä ja valmistavat siitä raaka-aineita uusiin käyttötarkoituksiin. Jos tuotanto edellä mainituissa yrityksissä saadaan skaalattua isoksi, ne tuovat verotuloja yhteiskuntaamme ja leikkaavat päästöjä ilman, että kulutusta tarvitsisi pitkässä juoksussa vähentää.
Puhtaan siirtymän haasteena on tuotannon skaalaamiseen vaadittavien investointien suuri koko ja niukka rahoituksen saatavuus. Juuri hiljattain SSAB:n miljardi-investointi meni Suomen sijasta Ruotsiin. Vaikka osa suurista teollisista investoineista menee muualle, on Suomella edelleen mahdollisuus kaapata merkittävä osuus puhtaan siirtymän markkinoista täysin uusien teknologioiden avulla pienten yritysten kasvaessa isoiksi ja investoimalla Suomeen.
Youssef Zad
Pääekonomisti
Suomen startup-yhteisö ry
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Kauppalehden vieraskolumnissa 15.05.2024