Maahanmuutosta ratkaisu väestörakenteen heikkenemiseen – ja moneen muuhun

Jaa X LinkedIn Facebook

Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö olisi monen muun länsimaan tapaan vähentynyt jo vuodesta 2016 lähtien vauhdilla. Matalan syntyvyyden vuoksi Suomen väestönkasvu on tällä hetkellä täysin riippuvaista maahanmuutosta. Kaiken kukkuraksi työikäinen väestö vähenee jo nyt, mikä asettaa uudenlaisen haasteen Suomen huoltosuhteelle, sekä suomalaisille yrityksille.

Suomen startup-yhteisö (SSY) tavoittelee työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja yksi vahvoista teeseistämme tulevaan hallitusohjelmaan käsitteleekin tapoja, jolla tämä saavutetaan. Uskomme, että työperäinen maahanmuutto on tähdellistä Suomen työmarkkinoiden toimivuuden ja julkisen sektorin rahoitusaseman varmistamiseksi. Kasvava määrä Suomessa toimivista yrityksistä ovat lisänneet osaajien rekrytoimista ulkomailta. Globaali osaaminen on kilpailuvaltti, joka kiinnostaa yhä useampaa.

Maahanmuuttoon suhtaudutaan julkisessa keskustelussa usein kielteisesti. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet vuosien saatossa myönteisemmäksi – ja hyvästä syystä. Tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuton vaikutukset palkkatasoon ovat keskimäärin maltillisia ja työllisyyteen jopa myönteisiä ammatillisen liikkuvuuden vuoksi.

Työperäisestä maahanmuutosta vastaus väestörakenteen heikkenemiseen

Suomen väestö ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee. Kotimainen työvoima ei millään kykene vastaamaan työmarkkinoiden osaamistarpeeseen tulevaisuudessa ilman maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

Suomessa oli vuonna 2021 noin 1,28 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Vuoteen 2040 mennessä heidän määränsä kasvaa arviolta jopa 230 tuhannella. Samaan aikaan 18 – 64 -vuotiaiden määrän arvioidaan pienenevän 3,23 miljoonasta noin 50 tuhannella henkilöllä.

Kuvion 1 vasemmanpuoleisessa osiossa on ihmisten lukumäärään kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan. Oikeanpuoleisessa osioissa määrät on indeksoitu alkamaan luvusta 100 vuonna 2021. Vuoteen 2050 mennessä yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan jopa 22 prosenttia verrattuna vuoteen 2021 ja työikäisten määrä puolestaan vähenevän 5 prosenttia.

Kuvio 1: Väestön ennakoitu kehitys (Tilastokeskus, 2021)

Maahanmuutto vahvistaa Suomen väestön ikärakennetta

Tilastokeskuksen tietojenmukaan ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustauisista jopa 86 prosenttia on työikäisiä, tässä tapauksessa 15-64-vuotiaita, vuonna 2020. Vastaava luku suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten osalta oli vain 60 prosenttia. Eroa väestöryhmien välillä on siis jopa 26 prosenttiyksikköä. Väestötilastojen perusteella maahanmuutto vahvistaisi väestöllistä huoltosuhdetta.
Työperäinen maahanmuutto vahvistaa Suomen julkista taloutta

Hallituksen koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartassa esitellään skenaariolaskelmia, joiden perusteella työllisyyden pysyessä ennallaan, 2000 henkilön kasvu nettomaahanmuutossa vähentäisi kestävyysvajetta 0,1 prosenttiyksiköllä eli noin 200 miljoonalla eurolla.Työperäinen maahanmuutto lievittää työvoimapulaa

Startup-yritysten tavoitteena on ratkaista globaaleja ongelmia ja tuottaa samalla voittoa omistajilleen. Voiton sivutuotteena muodostuu runsaasti verotuloja valtion kassaan, joiden avulla luodaan lisää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Onnistuakseen tavoitteissaan yritykset tarvitsevat vakaan toimintaympäristön ja osaavaa työvoimaa.

Suomen työmarkkinoita koettelee kuitenkin ennennäkemätön työvoimapula, jonka seurauksena tuotteita ja palveluita jää pahimmillaan kokonaan tuottamatta. Toteutumaton tuotos johtaa heikompaan talouskasvuun ja mahdollisesti pienempään veropottiin. Työvoimapula ei ole pelkästään startup-yrityksissä, vaan laajasti Suomessa sekä maailmalla havaittu ongelma.

Työmarkkinoiden kireyttä ja työvoimapulaa voidaan arvioida niin kutsutun V/U suhdeluvun kehityksellä, joka lasketaan jakamalla avoinna olevien työpaikkojen määrä työttömien työnhakijoiden määrällä. Korkeampi suhdeluku tarkoittaa, että työpaikkoja on avoinna entistä enemmän työttömiin työnhakijoihin verrattuna. Kuviosta 2 havaitaan viitteitä kasvavasta työvoimapulasta ja työmarkkinoiden kiristymisestä.

Kuvio 2: Työmarkkinoiden kireyttä kuvaava V/U-suhdeluku (Tilastokeskus, 2021)

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on erittäin perusteltua työmarkkinoiden toimivuuden ja väestön ikärakenteen sekä julkisen talouden vahvistamiseksi.

Vaikka hehkutamme tässäkin blogissa paljon juuri työperäisestä maahanmuuttoa, on hyvä muistaa, että Suomeen muutetaan paljon myös opiskelemaan sekä perhesyistä. Kaikesta maahanmuutosta saatavan työvoiman potentiaali on siksi paljon suurempi, kuin pelkästään työluvan perusteella Suomeen muuttaneista.

Ehdotuksia työperäisen maahanmuuton edistämiselle on monia

Maahanmuuttopolitiikassa on huomioitava nykyistä laajemmin perheiden merkitys. Tässä BusinessFinlandin TalentBoost on tehnyt hyvää työtä: Suomeen houkutellaankin juuri perheellisiä osaajia, jotka arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa, turvallisuutta, luontoa ja koulutusta. Harva osaaja on valmis muuttamaan ilman perhettään tai perheelle kohdistettuja palveluita kauas pohjoiseen.

Englanninkielisen koulu- ja varhaiskasvatuspaikan saaminen joustavasti kesken vuoden parantaisi perheiden mahdollisuuksia työllistyä. Yhteisömme on puhunut tästä aiheesta jo aikaisemmin. Toiveenamme on, että englanninkieli lisättäisiin yhdeksi peruskouluasetuksen virallieksi kieleksi. Tämä mahdollistaisi yhä useammalle lapselle jatkuvuuden opintoihin ja varmistaisi perheille, että suomalaisessa yhteiskunnassa asiat toimivat.

Myös kielitaitovaatimukset ovat herättäneet keskustelua; Karhunen & Mathies (2019) pohtivat, tulisiko julkisen sektorin työpaikkojen kielitaitovaatimuksista joustaa vapauttamalla 10 % virastojen työsuhteista ainakin toisesta kotimaisen kielen vaatimuksesta. Ajatus on vähintäänkin kiinnostava, sillä se voisi edesauttaa ulkomaisten osaajien työllistymistä julkiselle sektorille.

Maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen ja nopeuttaminen oleskelulupapäätösten lisäksi on tärkeää. Prosessin on oltava toimiva kokonaisuus ensimmäisestä viranomaiskontaktista myöhemmin Suomen päässä tapahtuvaan viranomaisasiointiin. Tähän vaikuttavat sekä kieli, mutta ylipäänsä viisumiprosessin rakentuminen. Digitalisaatio, matalan kynnyksen tunnistautuminen, pankki- ja vakuutussopimusten helppo tekeminen olisivat muutamia keinoja, joilla pääsisimme jo pitkälle. Tässä moni yhteisömme yritys onkin laittanut omat resurssinsa käyttöön. Henkilöstöresursseja menee yhä enemmän ja useammin kansainvälisten, englantia puhuvien osaajien, auttamiseen suomalaisen lainsäädännön ja maahantuloprosessien kanssa.