Menu
7. kesäkuuta 2022

Analyysi: Yhden vanhemman perheet yleistyvät nopeasti

Jaa

Perheen ja työn yhteensovittaminen on hankalaa pikkulapsiaikana, jolloin lapset tarvitsevat enemmän huomiota. Yhden vanhemman perheen huoltaja joutuu arjessaan ratkomaan työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä haasteita usein yksin ja tämän vuoksi yhden vanhemman perheiden työllisyysaste sopii eräänlaiseksi mittariksi sille, miten perhemyönteistä suomalainen työelämä todellisuudessa on.

Yhden vanhemman perheiden työllisyystilanteen tarkasteleminen on tärkeää myös siksi, koska kyseinen perhemuoto on yleistynyt viime aikoina voimakkaasti. Kyseessä on siis nopeasti kasvava väestöryhmä, jonka merkitys Suomen työllisyydelle on valtaisa.

Suomen työmarkkinoita vaivaa osaajapula ja työikäisen väestön vähentyessä tilanne vaikeutuu entisestään. Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että jokainen töihin kykenevä pystyisi osallistuman työmarkkinoille ilman suuria vaikeuksia. Työpaikan vastaanottamiselle on kuitenkin valitettavan usein sellaisia esteitä, joista osa voitaisiin purkaa politiikkatoimenpiteillä ja osa työelämää kehittämällä.

Tämän analyysin tueksi Suomen startup-yhteisö (SSY) ja Monimuotoiset perheet -verkosto ovat hankkineet käyttöönsä tilastoaineiston lapsiperheiden huoltajien työmarkkinatilanteista. Aineiston on koonnut Tilastokeskus, ja se sisältää tiedon yhden- ja kahden vanhemman lapsiperheiden huoltajien työllisyydestä sekä työttömyydestä nuorimman huollettavan lapsen iän mukaan vuosina 2018 ja 2019.

Lisäksi aineistossa on seurattu vuonna 2003 vanhemmaksi tulleiden yhden vanhemman työllisyys- ja työttömyyslukuja vuoteen 2019 asti. Seurantatilastoon on poimittu sellaiset vanhemmat, jotka on tilastoitu yhden vanhemman perheeksi lapsen syntyessä. Tilastoissa ovat mukana vain lähivanhemmat, joiden luona lapsi on kirjoilla. Mukana otoksessa on niin itsellisiä vanhempia kuin esimerkiksi vanhempia, joiden luona lapsi vuoroasuu vähintään 40 prosenttia ajasta. Aineistoa on analysoinut SSY:n ekonomisti Youssef Zad.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Nostot

  • Yhden vanhemman perheiden työllisyys on heikkoa pikkulapsiaikana
  • Vuosien 1992-2020 aikana:
    • Kaikkien lapsiperheiden määrä vähentynyt 14 %,
    • Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä kasvanut 31 %
  • Työn vastaanottamista vaikeuttaa välillä työ ja perhetilanteen yhteensovittamisen haasteet:
    • Lapselle ei saada välttämättä hoitopaikkaa tavanomaisten työaikojen ulkopuolella
    • Asenteet perheellisiä ja perheystävällisiä joustoja kohtaan ovat välillä kielteisiä työelämässä
  • Startup-yhteisö peräänkuuluttaa työn ja perheen parempaa yhteensovittamista Suomen työmarkkinoilla, jotta mahdollisimman moni kykenee osallistumaan aktiivisesti työelämään.
    • Suhtautumalla perhe-elämään myönteisesti voidaan luoda Suomesta maailman paras ja toimivin työmarkkina osaajille.
    • Perheystävällisyys on myös kilpailuvaltti osaajista rekrytoitaessa.

Helpottamalla työn vastaanottamista voitaisiin nostaa Suomen työllisyysastetta. Suomen syntyvyyden pidemmän aikavälin trendi on ollut laskeva, mikä on johtanut lapsiperheiden määrän vähenemiseen. Vuosien 1992 ja 2020 välillä lapsiperheiden määrä väheni melkein 92 tuhannella tarkoittaen yli 14 prosentin pudotusta. Samalla aikavälillä kuitenkin yhden vanhemman lapsiperheiden määrä kasvoi jopa 31 tuhannella, mikä vastaa noin 31 prosentin kasvua.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Kuvio 1: Kaikkien lapsiperheiden ja yhden vanhemman lapsiperheiden määrät 19922020


Kuviosta 1 voidaan päätellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuuden kaikista lapsiperheistä kasvaneen merkittävästi. Kuvion 1 vasemmanpuoleisessa osiossa havainnollistetaan kaikkien lapsiperheiden määriä vuosien 1992 - 2020 aikana. Lapsiperheiden määrä yhteensä on vähentynyt merkittävästi tarkastelujaksolla. Kuvion 1 oikeanpuoleisessa osiossa havainnollistetaan yhden vanhemman perheiksi tilastoitujen perheiden määriä samalla ajanjaksolla. Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä on kasvanut oleellisesti tarkastelujakson aikana.

Kuviossa 2 on esitelty yhden vanhemman perheiden osuuden kehitystä vuosien 1992 - 2020 aikana. Kuviosta 2 voi havaita, että yhden vanhemman perheiden osuus on kasvanut tarkastelujaksolla hieman yli 8 prosenttiyksiköllä peräti 23,3 prosenttiin. Tällä hetkellä useampi, kuin joka viides lapsiperheistä tilastoidaan yhden vanhemman perheiksi.

Työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluus on turhan usein este työn vastaanottamiselle. Monimuotoiset perheet -verkoston tekemien kyselyiden mukaan vanhemmat joutuvat myös välillä irtisanoutumaan työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden vuoksi (Kaunisto & Moring 2021; Kaunisto & Zad 2021). Ilmiö on moninainen, ja koskee kyselyiden mukaan lähes kaikkia monimuotoisia perhetilanteita. Erityisesti irtisanoutumiset korostuvat yhden vanhemman perheiden, uusperheiden ja erityistarpeisten lasten perheiden vanhempien kohdalla, mutta kyselyihin on tullut myös havaintoja lapsikuolemaperheiden vanhempien irtisanomisesta tai painostamisesta irtisanoutumaan.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

SSY tavoittelee työelämää, jossa kaikki kykenevät aktivoitumaan työmarkkinoilla riippumatta perhetilanteesta tai -taustasta. Suomeen tarvitaan maailman parhaat startupit ja tätä tavoitetta tukee maailman paras työelämä, sillä se houkuttelee Suomeen myös parhaat osaajat.

Youssef Zad, Suomen Startup-yhteisön ekonomisti

Laadukas työelämä, johon lukeutuu perhemyönteisyys, on merkittävä kilpailuetu kansainvälisessä ja suomalaisessa toimintaympäristössä. Se tulisi kiinnittää nykyistä vahvemmin osaksi Suomen maabrändiä.


Kuvio 2: Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Taulukko: Perheiden ja lapsiperheiden lukumäärät yksinkertaistetusti vuonna 2020.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Perheen ja työn yhteensovittamista tuettava nykyistä enemmän

Useamman huoltajan perheissä, joissa vanhemmat työskentelevät joustavilla työajoilla, perheen ja työn yhteensovittaminen on todennäköisesti helpompaa verrattuna yhden vanhemman perheisiin, joissa yksi vanhempi joutuu ratkomaan yksin työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita.

Työaikojen ollessa joustamattomia, niiden kohdistuessa epätavanomaisiin aikoihin, kuten yövuoroihin, ja työmatkojen ollessa pitkiä, työn ja perhetilanteen yhteensovittaminen on haastavaa. Ongelma saattaa korostua, jos perheessä on vain yksi huoltaja tai lapsi vuoroasuu kerrallaan yhden vanhemman kanssa vähintään 40 prosenttia kuukaudesta.

Yhden vanhemman perheissä lapsi voi asettaa tiukemmat rajoitteet työn vastaanottamiselle verrattuna kahden vanhemman perheisiin. Kuviossa 3 on havainnollistettu yhden vanhemman perheiden työllisyyttä perheen nuorimman lapsen iän mukaan. Punaisella käyrällä on tilanne vuonna 2018 ja sinisellä puolestaan vuonna 2019. Kuvion 3 pystyakselilla on työllisyysaste ja vaaka-akselilla perheen nuorimman lapsen ikä.

Kuviosta 3 nähdään, että työllisyysaste on matala pikkulasten vanhemmilla, mutta kasvaa 8-vuotiaiden lasten vanhempien osalta korkeammalle kuin koko Suomen 20–64-vuotiaiden työllisyysaste, joka oli vuonna 2019 hieman alle 76 prosenttia.


Kuvio 3: Yhden vanhemman perheiden työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2018 ja 2019 sekä 20-64 -vuotiaiden työllisyysaste Suomessa.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Kuviossa 4 on seurattu sellaisten yhden vanhemman perheiden työllisyyttä, joille on syntynyt lapsi vuonna 2003. Tällaisia perheitä tilastoitiin 4 365 kappaletta vuonna 2003. Seurantatilastossa näiden perheiden määrä vähenee tasaisesti vuoteen 2019, jolloin lapsen ikä on 16 vuotta. Seurantatilastossa perhestatus voi muuttua yhden vanhemman perheestä joksikin muuksi esimerkiksi silloin, jos vanhempi pariutuu uudelleen, palaa yhteen puolison kanssa tai puolisot muuttavat samaan osoitteeseen. Toisaalta perheen status voi muuttua takaisin yhden vanhemman perheeksi, jos tilanne muuttuu uudelleen.

Kuviosta 4 huomataan selkeästi, että niissä perheissä, jotka pysyvät tilastoissa yhden vanhemman perheinä seurantajakson loppuun asti, on myös matalampi työllisyysaste. Havainto tukee jälleen sitä, että yhden vanhemman perheissä työllistyminen on muita perheitä hankalampaa. Seurantatilaston käyttämineni on mielenkiintoista, sillä kohdejoukko pysyy vuodesta toiseen lähtökohtaisesti samana ja työllisyysasteiden erot voidaan ainakin osittain katsoa johtuvan perhestatuksen muutoksista.

Käytännössä kuviossa 4 vuonna 2003 synnyttäneillä nuorimman lapsen ikä on 0 ja vuonna 2019 lapsen ikä on 16. Vanhempi voi siirtyä tarkastelujakson aikana yhden vanhemman perheestä kahden vanhemman perheen edustajaksi riippuen asumisjärjestelyistä.

Kuviosta havaitaan ensinnäkin, että yhden vanhemman perheiden työllisyys on järjestään  matalammalla tasolla verrattuna muihin perheisiin. Lisäksi havaitaan, että ero kasvaa siirryttäessä ajassa eteenpäin.


Kuvio 4: Seurantatilasto vuonna 2003 synnyttäneistä yhden vanhemman perheistä

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Kuviossa 5 puolestaan vertaillaan yhden vanhemman perheiden työllisyyttä 25–45 -vuotiaiden työllisyysasteisiin ikäryhmittäin. Punainen käyrä kuvastaa yhden vanhemman perheiden työllisyysastetta riippuen nuorimman huollettavan lapsen iästä ja sininen käyrä työllisyysasteita ikäluokittain alkaen 25–29-vuotiaista päättyen 40–44-vuotiaiden työllisyysasteisiin.

Työllisyyslukujen vertailu ikäryhmittäin on perusteltua, sillä vanhemmiksi tulleiden keski-ikä eroaa koko työikäisen väestön keski-iästä. Etenkin, kun vanhempien työllisyyttä tarkastellaan nuorimman lapsen iän mukaan, on vertailussa pyrittävä huomioimaan vertailuryhmän ikä. Vanhemmaksi tullaan keskimäärin 31 vuoden iässä. Ensimmäisen lapsen saaneiden äitien keski-ikä oli 29,7 vuotta ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä puolestaan 31,3 vuotta. Vastaavasti ensimmäistä kertaa isäksi tulleiden keski-ikä oli 31,6 vuotta ja kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli 33,6 vuotta. (Tilastokeskus, 2020)


Kuvio 5: Yhden vanhemman perheiden työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan vertailtuna vastaavan ikäiseen väestöön

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Kuviosta 5 voi havaita vertailuryhmien välillä olevan merkittäviä eroja työllisyysasteissa. Kuviossa 6 näitä eroja on havainnollistettu tarkemmin laskemalla työllisyysasteiden erotus lapsen ikävuosittain. Kuvion 5 punainen käyrä kertoo siis kuvion 4 sinisen ja punaisen käyrän erotuksen.

Keskimäärin työllisyysasteissa oli 12 prosenttiyksikön ero, mutta pikkulasten vanhempien osalta erot olivat huomattavasti suurempia, pahimmillaan jopa 20–38 prosenttiyksikköä.


Kuvio 6: Erot työllisyydessä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2019 (Tilastokeskus, 2021)

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Relevantin vertailuryhmän löytäminen yhden vanhemman perheiden työllisyysluvuille on hankalaa. Yhden vanhemman perheiden lähivanhemmat ovat monimuotoinen joukko, jossa osa on itsellisiä vanhempia ja osalla lapset asuvat jonkin verran tai vähintään 40 prosenttia ajasta toisen huoltajan tai huoltajien luona. Vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina, ja Kelan (2020) mukaan erillään asuvien vanhempien lapsista melkein joka kolmas vuoroasuu. Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vuorotellen vähintään 40 prosenttia ajasta erillään asuvien vanhempiensa luona.

Vuoroasumisen tukeminen nostaisi todennäköisesti lähivanhempien työllisyysastetta, koska esimerkiksi vuoroviikkojärjestely voi antaa vanhemmalle mahdollisuuksia joustaa viikoilla, joilla hänellä ei ole hoidossaan lasta. Uudistukset on tehtävä kuitenkin niin, että ne tukevat sekä etä- että lähivanhempien työn ja perheen yhteensovittamista.

Tilastojen avulla on myös vaikea päätellä, mikä osa työllisyyden eroista johtuu perhetilanteesta ja mikä osa selittyy muilla taustamuuttujilla, kuten koulutustasolla tai aikaisemmalla työkokemuksella. Tilastot eivät kerro, mikä on esimerkiksi lähivanhempien koulutusaste ja työskentelevätkö he esimerkiksi aloilla, joilla tehdään paljon vuorotyötä.

Työllistymistä voi myös haitata lapsen sairastuminen tai erityistarpeet. Lapsen erityisyys nostaa jonkin verran vanhempien avioeroriskiä, eli yhden vanhemman perheiden joukosta voi myös löytyä enemmän erityistarpeisten lasten vanhempia kuin muista perhemuodoista. Erilaiset havaitsemattomat erot saattavat siis selittää osan työllisyysasteiden eroista.

Kuviossa 7 on vertailtu yhden vanhemman perheiden lähivanhempien työllisyyttä kahden huoltajan perheiden työllisyyteen. Kahden vanhemman perheet saattavat olla parempi verrokkiryhmä ryhmä yhden vanhemman perheille kuin vastaavan ikäinen suomalaisväestö.

Kuvion 7 punaisella käyrällä havainnollistetaan kahden vanhemman perheiden työllisyyttä perheen nuorimman lapsen iän mukaan. Sinisellä käyrällä on vastaavat luvut yhden vanhemman perheiden osalta. Kuviosta havaitaan, että kahden vanhemman perheiden huoltajien työllisyyden ero yhden vanhemman perheiden huoltajiin on jopa suurempi kuin koko Suomen vastaaviin ikäryhmiin vertailtuna.

Erot työllisyydessä ovat merkittävä etenkin pikkulapsiaikana, jolloin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavinta. Erot kuitenkin kaventuvat voimakkaasti lapsen varttuessa. Graafisesti tämä voidaan havaita kuviosta 6, kun sinisen ja punaisen käyrän välinen ero kaventuu siirryttäessä kuviossa vasemmalta oikealle.

Jälleen kerran emme voi olla varmoja siitä, mikä osa työllisyyden erosta selittyy sillä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on hankalaa ja mikä osa sillä, että vertailtavien ryhmien välillä on muita eroja, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Erot ovat kuitenkin merkittäviä ja niitä olisi syytä kaventaa nostamalla yhden vanhemman perheiden työllisyyttä politiikkatoimenpiteillä ja työelämää kehittämällä. Etenkin pikkulasten vanhempien osalta yhden vanhemman perheiden työllisyyttä olisi hyvä pyrkiä nostamaan lähemmäksi kahden vanhemman perheiden työllisyyttä.


Kuvio 7: Kahden- ja yhden vanhemman perheiden työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan (Tilastokeskus, 2021)

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Perhemyönteisyys ja pehmeät arvot startup-yrityksissä

Startup-yhteisöön kuuluvat yritykset arvostavat perhemyönteisyyttä, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Yhteisönä pyrimme tulevaisuudessa ottamaan edellä mainitut asiat entistä paremmin huomioon, jotta Suomeen muodostuu maailman parhaiden startup-yritysten lisäksi myös maailman paras työelämä.

Startup-yhteisö pitää tärkeänä, että kaikki osaajat pystytään työllistämään ja perheen ja työn yhteensovittaminen on mahdollisimman toimivaa työyhteisössä. Edellä mainittu on tärkeää etenkin siksi, että Suomi kärsii työvoimapulasta ja työikäinen väestö vähenee 2030-luvulla merkittävästi. Jotta työvoiman saatvuus voidaan varmistaa, olisi tärkeä saada työllistettyä kaikki, jotka kykenevät työntekoon.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Startup-yhteisön jäsenet pyrkivät perheystävällisyyteen

Perheystävällisyydestä malliesimerkkinä toimii startup-yhteisön jäsenistöön kuuluva Supercell, joka tarjoaa työntekijöidensä lapsille varhaiskasvatuspaikan yrityksen pääkonttorin yhteyteen rakennetusta päiväkodista.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Supercellin uusi pääkonttori valmistui keväällä 2021 kaavoituksen perusteella konttorin yhteyteen oli saatava myös liiketilaa. Supercellin yhteiskuntasuhteita johtavan Markku Ignatiuksen mukaan yrityksessä mietittiin tarkasti, millainen toimija sopisi heidän konttorinsa yhteyteen rakennettavaan liiketilaan ja päiväkoti vaikutti täydelliseltä ratkaisulta.

Päätökseen vaikutti erityisesti se, että heillä työskentelee paljon työntekijöitä, joilla on pikkulapsia ja uusi päiväkoti helpottaisi valtavasti työntekijöiden arkea. Hanke oli Ignatiuksen mukaan todella onnistunut ja on saanut myönteistä palautetta työntekijöiltä.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Vastaavanlaisiin hankkeisiin olisi syytä pyrkiä myös muissa yrityksissä. Vaihtoehtoisesti yritykset voisivat yhteistyössä harkita varhaiskasvatusmahdollisuuksien parantamista lähellä omia toimitilojaan. Päivähoitopaikan saaminen työpaikan tai kodin läheltä on todennäköisesti monelle työssäkäyvälle tärkeää, sillä työmatka lyhenee ja fyysinen sekä henkinen läheisyys omaan lapseen säilyy eheämpänä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita, että pääsevät työllistymään yritykseen, joka tarjoaa päivähoitopaikan työpaikan yhteyteen. Tällöin olisi hyvä pyrkiä tukemaan työntekijän perheen ja työn yhteensovittamista muilla keinoilla. Etenkin nyt, kun työn saatavuus on heikentynyt, olisi hyvä pyrkiä parantamaan työn vastaanottamisen houkuttelevuutta myös muilla tavoilla, kuin palkkakilpailulla.

Startup-yritysten menestymisen kannalta on tärkeää, että tiimeihin saadaan ihmisiä laajasti erilaisilla taustoilla, mikä tarkoittaa myös perheellisten työntekijöiden palkkaamista tiimeihin. Työyhteisön diversiteetin huomioiminen inklusiivisesti tarkoittaa myös perheiden monimuotoisuuden tunnistamista ja huomioimista. Perheiden monimuotoisuutta on yhden vanhemman perheiden lisäksi esimerkiksi uusperheet, leskiperheet, sateenkaariperheet ja kahden kulttuurin perheet. Myöskään lapsettomia ja perheellistymistä toivovia ei saisi unohtaa perheystävällisyydessä. Joskus työajat saattavat myös olla niin hankalia, ettei hoitopaikan saaminen ole mahdollista tarvittavina aikoina. Tällöin työllistyminen tai tehtyjen työtuntien määrä saattaa heiketä. Vanhempi voi myös joutua irtisanoutumaan, kuten Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyistä on tullut ilmi.

Startup-yhteisössä pyritään perheystävälliseen työkulttuuriin lisäämällä joustavuutta

Myös Suomen startup-yhteisö haluaa olla esimerkki perheystävällisestä työnantajasta, joka huomioi erilaisia elämäntilanteita. SSY:n toimitusjohtaja Riikka Pakarinen on itse kahden vuoroasuvan kouluikäisen lapsen vanhempi, joka joutuu ratkomaan työn ja lapsiperhearjen yhteensovittamisen haasteita lapsiviikoilla vähillä turvaverkoilla.

“Välillä päivät on suunniteltava todella tarkkaan, että arkipaletti pyörii. Lapset ovat minulla joka toinen viikko. Tuolloin olen heidän kanssaan yksin. Pyrin siihen, että lapsiviikoilla en ota iltamenoja tai muutenkaan mitään ylimääräistä. Aina tämä ei tietenkään onnistu, ja tuolloin olen saanut apua”, Pakarinen kertoo.

Hän kertoo olleensa rehellinen työnantajalleen heti alusta alkaen omasta perhetilanteestaan, ja ymmärrystä on löytynyt.

“He ovat ymmärtäneet erinomaisesti. Toisaalta itse esihenilönä haluan luoda sellaisen työilmapiirin, että kaikkien on mahdollista yhdistää työ ja oman elämänsä tilanne parhaalla mahdollisella tavalla. Joustaminen puoleen ja toiseen on nykyaikaa.”

Pakarinen kiittää myös aiempia työnantajia ymmärtämisestä ja joustavuudesta. Hän on työskennellyt viime vuosina Metsäteollisuus ry:ssä johtoryhmässä, toimitusjohtajana panimo -ja virvoitusjuomateollisuudessa sekä pääministerin ja valtiovarainministerien EU-asioiden neuvonantajana. Pakarinen on myös keskustan varapuheenjohtaja.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Miten työn ja perheen yhteensovittamista voisi jatkossa kehittää?

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

1. Joustava varhaiskasvatus tukee työn ja perheen yhteensovittamista

Sekä varhaiskasvatusta että vuorohoitoa on järjestettävä kunnissa joustavasti niin, että se tukee varmasti vanhemman työllistymistä ja työssäkäyntiä. Yhden vanhemman perheissä vuorohoito on oleellinen palvelu työskentelyn tukemisessa (esim. Moilanen 2019; Moring & Kaunisto 2021; Kaunisto & Zad 2021). Vuoropäiväkoteja saattaa olla kuitenkin kunnissa niin harvassa, että työn, kodin ja vuorohoidon väliset matkat voivat venyä kohtuuttomiksi.

  • Joustavaa pienten lasten varhaiskasvatusta on oltava saatavilla riittävästi vanhemman kodin läheltä, työmatkan varrelta tai lähellä työpaikkaa.
  • Yrityksiä olisi tuettava perustamaan päiväkoteja ja vuorohoitoa työpaikan yhteyteen.
  • Yksityisten päiväkotien ja yritysten välinen yhteistyö on tehtävä kunnissa mahdollisimman helpoksi.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

2. Joustavaa lastenhoitoa myös pienille koululaisille

Pienten koululaisten hoitoa on kehitettävä huomioimaan pitkät koulujen loma-ajat sekä vuorotyön haasteet työn ja perheen yhteensovittamiselle. Tässä analyysissa tarkastellusta aineistosta selviää, että yhden vanhemman perheen työllisyys paranee hitaasti nuorimman lapsen mennessä kouluun.

  • Pienten koululaisten iltapäivätoimintaa on järjestettävä aamuisin ja iltaisin sekä koulujen loma-aikoina. Malliksi iltapäivähoidon järjestämiselle sopii Ruotsin Friditidshem-toiminta, joka tarjoaa hoitoa aamulla ja iltapäivällä sekä koulujen loma-aikoina alakouluikäisille lapsille.
  • Myös pienten koululaisten vuorohoidon tulee olla helposti saatavilla niin, että siirtyminen koulusta vuorohoitoon on helppoa.
  • Vuorohoidon järjestämistä hoitoringeissä lasten kodeissa on myös kokeiltava kunnissa, jotta hoito soveltuu myös tilanteisiin, joissa lapsella on erityistarpeita.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

3. Vuoroasuvien lasten vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista sujuvoitettava

Vuoroasumisen lisäämisellä voi olla suotuisia vaikutuksia yhden vanhemman perheen huoltajien työllisyydelle. Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta molempien vanhempiensa luona. Vuoroasuminen on yleistynyt nopeasti viime vuosina ja erillään asuvien vanhempien lapsista jo lähes joka kolmas vuoroasuu (Kela 2020).

  • Koulukyytien tulee olla maksuttomia sekä lähi- että etävanhemman luota.
  • Lapsen kiireettömien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen tulee olla mahdollista sekä lähi- että etävanhemman kotikunnassa.
  • Sairaan lapsen hoitovapaan on oltava mahdollista myös etävanhemman puolisolle.
  • Lapsi on huomioitava vuoroasumistilanteessa sekä lähi- että etävanhemman asumistuessa.

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop


4. Perheystävällisyyden kehittäminen työelämässä

Monimuotoiset perheet -verkoston tekemien kyselyiden mukaan (esim. Kaunisto & Moring 2021) työelämästä löytyy kielteisiä asenteita yhden vanhemman perheiden huoltajia kohtaan. Kielteisiä asenteita voi olla esihenkilöiden lisäksi muulla työyhteisöllä, jotka ovat joutuneet sijaistamaan esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaan aikana.

  • Työyhteisöihin on rakennettava inklusiivista, monimuotoisuutta arvostavaa ja perheystävällistä työskentely- ja johtamiskulttuuria.
  • Uusia perheystävällisiä käytäntöjä on luotava innovatiivisesti.
  • Jokaisen työyhteisön tavoitteeksi tulee ottaa se, että jokainen sen jäsen pärjää hoivavastuiden kanssa tarvittaessa yksin ilman turvaverkkoja.
  • Perheystävällisyydessä tulee huomioida, etteivät perhesuhteet ole aina biologisia tai juridisesti vahvistettuja. Joustoissa on huomioitava myös esimerkiksi sosiaalisten vanhempien, kuten uusperheiden bonusvanhempien, sateenkaarivanhempien ja muiden kumppanuusvanhempien toiveet.
  • Lapsiperheellisten lisäksi on huomioitava lapsettomien ja lapsiperheellistymistä tavoittelevien toiveet.
  • Perheystävällisyyteen kuuluu myös työyhteisön jäsenten tukeminen tilanteessa, jossa hänen jaksamistaan koettelee läheisiin liittyvä kriisitilanne, kuten leskeytyminen tai ero puolisosta.


Lähteitä

Isola, A & Roivainen, I & Hiilamo, H (2020): Lone mothers’ experiences of poverty in Finland - a capability approach. Nordic Social Work Research. Osoitteessa: https://doi.org/10.1080/2156857X.2020.1813192

Kaunisto, T & Zad, Y (2021). Yksinhuoltajien työllisyys paranisi joustavamman lastenhoidon avulla. Helsingin Sanomat 15.1.2021, Vieraskynä. Osoitteessa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007740003.html

Miettinen, A (et al) (2020): Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva : Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:51. Osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162548

Moilanen, S (2019): Managing the “Triple Demand”: Lone Mothers’ Non-Standard Work Hours and Work–Family Reconciliation. JYU Dissertations. Osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7832-7

Moring, A. & Kaunisto, T. (2021). Miten työelämän perheystävällisyydessä huomioidaan perhetilanteiden monimuotoisuus? Työelämän tutkimus, Vol 19 Nro 4. Osoitteessa: https://doi.org/10.37455/tt.112504

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].

ISSN=1795-8121. Väestäöryhmittäiset Tuloerot Ja Pienituloisuus 2018, 1. Pienituloisuuden kehitys Suomessa vuosina 1966–2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.4.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2018/06/tjt_2018_06_2020-03-12_kat_001_fi.html

Unknown block type "span", specify a component for it in the `components.types` prop

Youssef ZadEkonomisti