28. maaliskuuta 2023

Suomen pitäisi löytää 50 000 uutta tutkijaa, jos TKI-lupauksesta pidetään kiinni

Jaa

Suomen pitäisi löytää 50 000 uutta tutkijaa, jos TKI-lupauksesta pidetään kiinni

Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys ja innovaatio (TKI) menojen kasvattamista määrään, jossa menojen suhde bruttokansantuotteeseen, eli TKI-intensiteetti, nousee neljään prosenttiin.

Suomen startup-yhteisö arvioi, että vuosittaisten TKI-menojen tulee nousta 6,93 miljardista eurosta jopa 14,51 miljardiin euroon vuosien 2020 ja 2030 välillä. Kasvua tarvitaan huimat 7,58 miljardia euroa. Menot on siis tuplattava.

Suomen TKI-intensiteetti on juuri OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla ja neljän prosentin saavuttaminen nostaisi Suomen OECD:n pronssisijalle heti Israelin ja Etelä-Korean perään.

Uusia teknologioita ja innovaatioita

Tavoitteena TKI-toiminnan lisäämisellä on synnyttää uusia teknologioita ja innovaatioita, jotka parantavat talouden tuottavuutta ja luovat hyvinvointia. Tavallisen ihmisen arjessa innovaatiot näyttäytyvät ennen kaikkea elämänlaadun parantumisena.

Uudet hoitokeinot ja lääkkeet lisäävät elinajanodotetta. Tehokkaammat koneet ja laitteet sekä paremmat verkkoyhteydet helpottavat työn tekemistä ja mahdollistavat uusien palveluiden, kuten videoiden suoratoistopalveluiden tarjoamisen.

Joskus innovaatio saattaa tehdä luksuksesta halpaa, jolloin aiemmin varakkaiden saatavilla olevat tuotteet ja palvelut tulevat laajemman väestön käyttöön. Kaikki edellä luetellut ilmiöt ovat seurausta TKI-toiminnasta ja siksi se on erittäin tärkeää.

Lisää rahaa pitäisi käyttää yli 7 miljardia

Mitä 7,58 miljardin lisäys TKI-toimintaan tarkoittaa työmarkkinoilla? Menojen lisäys tarkoittaa, että TKI-toimintaan kanavoidaan resursseja käyvin hinnoin huimat 109 prosenttia enemmän 10 vuodessa.

TKI-toiminta on ihmisten ajatustyötä yhdistettynä koneisiin, laitteisiin ja laboratorioihin sekä muuhun tutkimusinfraan. Toiminnan tuotos saadaan siis aikaiseksi tehdyn työn ja pääoman funktiona. Kun työtä ja pääomaa yhdistellään järkevillä suhteilla keskenään, syntyy uusia innovaatiota, joilla on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia.

Tilastokeskuksen mukaan TKI-toiminnan menoista noin 54,1 prosenttia on palkkakuluja. Suomessa työskenteli kyseisissä tehtävissä 80 560 henkilöä. Kulurakenteen perusteella innovointi on pääosin ihmisten ajatustyötä.


Maahanmuutto on nopea ja koulutus hitaampi ratkaisu. Jos valmis osaaja löytyy kansainvälisiltä työmarkkinoilta, on tämä käytännössä palkattavissa hyvinkin nopeasti.

Youssef Zad, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti

Jos TKI-menot todella kasvavat yli sadalla prosentilla, menojen rakenne pysyy samana ja TKI-toiminnoissa työskentelevien henkilöiden palkkatason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttiyksiköllä vuodessa, se tarkoittaisi 60 prosentin lisäystarvetta TKI-henkilöstön määrään.

Suomeen tarvittaisiin siis 49 000 uutta osaajaa tutkimus ja kehitystehtäviin eli vuosien 2020-2030 välillä jokaisena vuonna 4 900 uutta työntekijää.

Mistä ihmeestä löytyvät osaajat?

Mistä osaajat löytyvät? Tämä kysymys on askarruttanut startup-yrityksiä jo pitkään.

Työvoimapula on jo nykyisellään merkittävä ja osaajista käydään veristä kilpailua globaalisti. Kun Suomi kasvattaa julkisia panostuksia TKI-toimintaan, on riskinä ettei yksityiset investoinnit seuraa perässä osaajapulan vuoksi. TKI-toiminta on työn ja pääoman funktio, eli molempia tarvitaan. Työvoimaa jopa enemmän, koska sen osuus menoista on yli puolet.

Maahanmuutto on nopea ja koulutus hitaampi ratkaisu. Jos valmis osaaja löytyy kansainvälisiltä työmarkkinoilta, on tämä käytännössä palkattavissa hyvinkin nopeasti. Koulutustason lisääntyminen näkyy hitaammin, koska opiskelijoiden valmistumisessa menee 5–6 vuotta. Tohtorien tapauksessa paljon pidempään.

Työvoiman saatavuutta pakko parantaa

Maahanmuuttoviraston tilastoista voidaan haarukoida Suomeen muuttavan TKI-toimintaan kykenevän työvoiman määrää. Vuonna 2020 erityisasiantuntijastatuksella myönnettiin 780 ensimmäistä oleskelulupaa. Vastaavia lupia tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettiin 864. Yhteensä potentiaalia oli noin 1 600.

Vuonna 2022 määrä oli 3 800. Suunta on siis oikea, mutta tästäkin määrästä vain osa työllistyy varsinaiseen TKI-toimintaan, joten tahtia on kiristettävä.

Huolena on, että mittavat julkiset panostukset törmäävät työvoiman puutteeseen ja panokset näkyvät lähinnä nykyisten tutkijoiden palkkatason nousuna, eikä innovaatioiden määrän kasvuna.

Pelkäämme sitä, että TKI-panosten vaikuttavuudesta tehdään arvio, jossa todetaan, ettei julkisilla panoksilla saatu aikaiseksi innovaatiotoiminnan kasvua, vaikka asia olisi ollut vältettävissä työvoiman saatavuuden parantamisella.

Tämä teksti on julkaistu alunperin Kauppalehden mielipidepalstalla

Youssef Zad

Pääekonomisti

youssef@startupyhteiso.com